keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Joskus vastustaa

Onneksi on viikko jo puolessa....

Maanantaina neloselta hukkui puhelin, ei löydy mistään ja lopulta ei tiedetä hukkuiko kotona vai muualla, kyllä otti (ja ottaa edelleen) päähän. No nyt on liittymä suljettu.
Maanantai-iltana räjähti uunin luukku tuhannen sirpaleiksi, ei ollut uuni päällä, laitettiin vaan pelti uuniin ja uunin luukku kiinni ja järkyttävä räjähdys ja joka paikka lasia täynnä. Uskomatonta. Ja liesi oli vasta kaksi ja puoli vuotta vanha. No onneksi sen korvasi vakuutus (ei tietty kokonaan). Muutama päivä nyt ainakin ollaan ilman uunia, se nyt ei sinällään onneksi ole katastrofi. Laitoin maahatuojallekin sähköpostia, että miten niin voi käydä, katsotaan nyt vastaako, vai olenko vain deletoitu viesteineni.

Nyt meillä on kaksi tiskikonetta. (Ei olisi asennettu ja hankittu tähän samaan syssyyn jos olisi tiedetty, että liesikin menee vaihtoon) Tarkoitus ei ole, että kaksi tiskikonetta pyörii samaan aikaan. Vaikkakin meillä tiskikone pyörii kaksi tai kolme kertaa päivässä, Ajatus tuli jostakin sisustusohjelmasta. Välttyy myös riitelyltä, että kuka tyhjentää tiskikoneen. Eli idea on, että toisessa on puhdasta ja toista voi täyttää likaisilla. Eli puhtaasta koneesta voi ottaa suoraan käyttöön ja se tyhjenee sitä mukaa ja likaiset laittaa toiseen ja napsauttaa päälle, kun on täysi. Hyvä idea siis! Sitten on laput niissä, että likaista tai puhdasta, niin ei tarvitse edes katsoa  :) Ehkä käytännöllisyyden lisäksi myös inasen mukavuudenhalua vai peräti laiskuutta....

Tänään olisi yläkoulun valinnaisvanhempainilta. Meidän seiskaluokkalaisella taitaa vielä olla asia hieman hakusessa tai mieli on muuttunut jo monta kertaa, ja myönnettäköön, ei se helppo ratkaisu olekaan. Viikko aikaa tehdä päätös. Katsotaan meneekö viime metreille.

Että tällainen alkuviikko, loppuviikko saisi mennä sitten paremmissa merkeissä, eiks vaan!


maanantai 27. tammikuuta 2014

Kirpputoria

Varasin pitkästä aikaa kirpputoripöydän. Varasin samantien kuukaudeksi, niin saa viedä tavaraa vähän kerrallaan. Näin ei pöytäkään ole ihan tupaten täynnä ja sitä on ihmisten helpompi katsella. Nyt sitten on haalittu tavaraa, mistä voisi luopua. lapset ovat antaneet myös tavaroitaan myyntiin ja saavat niistä toki sitten rahat.

Hinnoittelu on mielestäno tosi hankalaa, tarkoitus pysyä kirpputorihinnoissa, mutta ei nyt hyvää haluaisi ilmankaan antaa, no siinä onkin sitten aikamoinen puntaroiminen.
Vauvan vaatteet saa lähteä, samoin äitiysvaatteet, niitten aika kun meidän perheessä on ohi. Samoin kutosen kasvaessa jää pienten tyttöjen juttuja, joille ei käyttöä ole hänen jälkeensä, kun pahnan pohjimmaiset on tyttöjä.
Sitten löytyy pelejä ja dvd levyjä, jota on jo pelattu useampaan kertaan läpi tai katsottu moneen kertaan, samoin on kirjojen laita.
Kaikenlaisia astioita jäi isältäni, jotka eivät ole paikkaansa meillä löytäneet, niin ne voi toki myydä. Että tavaraa laidasta laitaan.
Kyllä olisi niin paljon turhaa tavaraa, tai meille turhaa, jollekin toiselle toivon mukaan tarpeellista.

Saas nähdä miten käy, saadaanko tilaa, päästäänkö tavaroista eroon ja saadaanko vähän rahaakin....





sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Talven touhuja

Vihdoin kun kovat pakkaset väistyivät, niin onkin pari päivää ollut ihan loistavat ulkoilukelit. Lunta on kovin vähän, joten hiihtokelejä vielä odotellaan, mutta luistelemaan pääsee jo hyvin.
Itse olen harmittavan laiska sunnuntaiaamuisin, mutta tänään porukka kiskoi minut aamusta liikkeelle ja luistelukentälle, jonne sitten suuntasimme kaikki paitsi kaksi vanhinta.
Kutonen ja seiska eivät vielä osaa luistella, mutta luistimet jalassa tänäänkin harjoittelivat pystyssä pysymistä ja pientä liikkumista.


Tämä poikanen luuli olevansa heti mestari jäällä, mutta kun ei sitten taito ja toive kohdanneetkaan, niin pätti ettei luistelu olekaan häntä varten, eikä enää noussut terien päälle. No uusi yritys huomenna. Kypärä oli toki kiva juttu ja se on pysynyt päässä koko päivän - sisälläkin.


  Onneksi oli laidat, mutta toki välillä uskalsi irrottaakin....harjoitusta kerta toisensa jälkeen, niin kyllä se siitä     lähtee.




                                                                   Yritetään yhdessä  <3

                           Isot tytöt tuunasivat huonettaan ja tuli sieltäkin sitten nappastua pari kuvaa.


                          Ja isojen tyttöjen huoneissa on pari nelijalkaista asukkia, tässä niistä toinen:



Mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa!




torstai 23. tammikuuta 2014

Kylymä!

On aina niin kylmä! Pihalla on kaunista ja aurinkokin paistaa, mutta kun on kylmä!!  Saa pelätä, että putket jäätyy ja lapset ei tarkene ulkona, itsestä nyt puhumattakaan. Ja autokaan ei tykkää kylmästä ja vaikka mitä, vali, vali.
Tänäänkin taas aamusta alkaen -26, eikä yhtään ole vielä helpottanut.

Mitään muuta ei länsirintamalla. No nurkkia siivoilen ja varasin kuukaudeksi kirpputoripöydän ja sinne pitäisi alkaa roudaamaan tavaraa lauantaina, toivottavasti muutaman euronkin saisi haalittua.

Kynsitaidetta  :)

Ihmistaidetta?  :)

Nyt on tehty lopullinen päätös, että meidän lapsiluku on täysi, tai ei sitä nyt juuri tehty, vaan aiemmin. Maanantaina tehtiin toimenpide päiväkirurgisella sairaalassa, jotta minä en ainakaan lisäännyt enää  :)  Isännällehän se toki on vielä mahdollista  :)
Olo ennen toimenpidettä oli toki haikea ja hiukan ahdistunutkin, mutta se tunne meni kyllä ohi. Kahdeksan tervettä lasta ja heistä kun saa vielä kunnon kansalaisia, niin on siinäkin vielä tehtävää. Toki olen viimeisen 14 vuotta ollut aika paljolti raskaana. Aikansa kutakin....


Että sellaista täältä nyt lyhkäisesti....kipakoita pakkaspäiviä kaikille.


maanantai 13. tammikuuta 2014

Pakkasukko

Lienee käynyt, mittari näyttää -16 ja se tuntuu kylmältä, kun on tottunut useampaan plusasteeseen ja vesisateeseen. Että nyt se talvi tuli, lunta ja pakkasta. ja lapset olivat miltei koko eilispäivän ulkona. Onneksi on omassa pihassa pulkkamäkija muutenkin lääniä touhuta.
Esikoisen jäälyhdytkin tuli valmiiksi, vastahan se vesi oli terassilla ämpäreissä odottelemassa edes pikkupakkasta kuukauden verran.
Nyt vihdoin jäätyi....

Niin vaan kävin taas keskustelua teinien kanssa, lähinnä tyttöjen, että onko parempi näyttää hyvältä ja palella vai pukeutua sään mukaisesti lämpimästi, ja olla omasta mielestään vähemmän tyylikäs. Minusta niillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ja vaikka ei pitkiä aikoja tarviikaan olla pihalla, jos bussi tulee ajallaan. Mutta mitä jos bussi hajoaa tuonne johonkin metsätaipaleelle tai ajaa ojaan tms, niin kylmähän siinä tulee odotellessa. Äitikään ei pääse salamana hätiin, kun olen tänään autoton. Ihan hitusen meinasi muistin sopukoista pyrkiä esiin omat teiniaikani ja kenties samat ongelmat, paitsi, että silloin ei kyllä bussi kuljettanut vaan laitettiin vaan tossua toisen eteen, huvitti tai ei. ja silloin oli välitunneilla ulkoiltava, yläasteellakin, nykyään ei tarvitse. Ikävä kyllä. Ja meillä on ainakin teinineiti, joka ei ulkoile, jos ei ole pakko.

Olenkin tainnut unohtaa mainita tai en ole kerennyt, että meidän kuopus liikkuu. Ja kuinka olikaan päässyt unohtumaan, kuinka rasittavaa on, että vauva lähtee liikkeelle. Esikoista odottaa kuin kuuta nousevaa, koska se lähtee liikkeelle, miksei se jo lähde......mutta sitten sen jo tietää, mitä se on, vaikke välttämättä muista. Pikkumies löytyy kaikki roskat, vaikka olisi juuri imuroitu. Pikkuväeltä putoaa hamahelmiä ja vaikka mitä pientä, jonka luokse tuo liikkuva vauva kiitää huippunopeasti roskankiilto silmissä. J akuinka nopeasti se pieni ihminen kaataa koiran vesikupin, vaikka vahdin ja seison vieressä ja kuinka nopeasti se saa itsensä siihen vesilammikkoon....ja monta muuta vastaavaa tilannetta.

Ja kuinka se liikkuminen vaikuttaa uniin, ei ole tuo pieni mies nukkunut koskaan hyvin. Mutta nyt liikkumisen myötä, se ei nuku enää lainkaan.....yölläkin liikkuminen mielessä ja jos ei lähde liikkeelle, niin ainakin suunnittelee sitä, eikä ainakaan nuku....huoh. Vanhemmat niin mielellään nukkuisivat yönsä....*haukotus*

Mukavaa alkanutta viikkoa......


torstai 9. tammikuuta 2014

Kilometrejä kertyy

Eilen oli taas sellainen päivä, että oksat pois, autossa sai istua ja kilometrejä kertyi, kun asuu täällä landella. Ja voishan sitä vaikka itekseen ajellakin, mutta kun aina tarvii pakata nuo ipanapat mukaan.

Ensin aamulla tuli perhetyöntekijät, että pääsin labraan. Meninkin labraan. En pystynyt nielunäytteen ottoon, ja labra sanoi mulle, että keskittyisit edes. No ei saanut kunnollista näytettä ja sekös häntä kiukutti. Toivottavasti kuitenkin pääsen toimenpiteeseen....saas nähdä. Yritin kyllä sanoa sille labralla, että laittaa näytteen mukaan lapun, että asiakkaan vika, mutta ei häntä paljon naurattanut....liekö huono aamu.
No hoidin sitten samalla asioita kylillä ja eikun taas kotiin.....matkaa kodin ja kirkonkylän välillä se reilut 20 kilsaa.
Onneksi ihanaiset perhetyöntekijät olivat tehneet ruoan, niin oli yksi homma päivässä vähemmän. Syötiin ja hetki tuumailtiin ja taas tarttis suunnata kirkolle päin, nyt muksujen kanssa. Piti hakea banhin tyttö koulusta ja kiikuttaa hammaslääkäriin hammaskorun asennukseen, jonka sai joululahjaksi. Hieman odottelua ja auton  nokka kotia kohti.
Nyt kerkesinkin olla kotona puolisen tuntia, sen että pikkuväki söi miltei ulkovaatteissa välipalaa ja taas auton pakkausta ja nokka kohti kirkonkylää. Nyt piti viedä kolmonen soittotunnille, nelonen orkesteriharkkoihin ja käydä viemässä onnittelukukat tuttavalle ja hakea vanhin tytär kaveriltaan (jonka muuten jätin sinne kaverille yhdellä reissulla) Ja taas nokka kohti kotiin, poikkeuksellisene kellonaikaa, kun isäntä lupasi jäädä odottelemaan soittajia kyliltä.
Eli matkaa kertyi päivän aikana 150 kilsaa noilla kolmella kirkolla käynnillä....

Sitten olisikin tehnyt mieli huokaista, mutta sallitaankohan sitä täällä....no ei....kaikilla oli asiaa ja vitosella ja seiskalla meni äärettömän lujaa ja kaikilla oli nälkä ja vaikka mitä. Ja mun puhelinkin tilttasi ja hermo meni siinä kohtaa huonoon kuntoon (minä itse rauhallisuus....). Kaikki saa kyllä tuta, kun puhelin oli juntturassa, onneksi ihmemieheni ratkaisi ongelman.....

Että sellainen päivä, tänään onkin rauhallisempaa. Missio tälle päivälle on saada yksistä teinineidin housuista miltei mahdottomat tahrat pois ja sama ongelma kolmosen vaatteissa....auta armias, jos en onnistu noissa tahroissa....huoh. Joskus tuntuu, että vaatimuksia piisaa....

Onneksi on edes sitä eilistä ruokaa valmiina  ;)

"Mutta kyllä äiti tietää, miten kaiken voi pelastaa." (Muumipeikko ja pyrstötähti)



maanantai 6. tammikuuta 2014

Loppiaisen sämpylätalkoot

Meillä loppiainen(kin) vietettiin ( tai ei se toki vielä ohi ole) rauhallisesti. Serkkuni tuli aamupäivällä, kun eilen päätettiin pitää sämpylänleivontatalkoot. Ja aika kasahan niitä saatiin aikaiseksi.

Sitten siivottiin viimeisetkin joulurippeet pois, ei kyllä tainnutkaan olla enää kuin jouluverhot.

Tänään vielä saunotaan ja juuri tein ison kattilallisen mannapuuroa ja vadelmakiisseliä. Ja kuinka ollakaan huomenna alkaa arki.

Nyt se sitten kuopus huutelee tuolta pihalta, niin eipä tässä pitkää tarinaa kirjoiteltukaan.


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Sirkus sirkuksessa

Minä aina puhun, että meidän perhe on eräänlainen sirkus ja pyöritän eräänlaista sirkusta. No eilen tämä sirkus oli sirkuksessa. Saimme liput Sorin sirkuksen joulushowhun, oli nimeltään syöksy. Ja oli tosi hieno esitys, siinä siis oli tarinalla juoni ja sirkujutuilla eteni se juttu, vähän kuin teatteri ennemminkin sirkustempuilla höystettynä. Näytös oli tarkoitettu koko perheelle, mutta täytyy sanoa, että tuo kolmevuotias oli siihen vähän liian pieni. Ja kun tuo poika odotti pellejä kovasti ja niitä siellä ei ollut. Mutta kokemus hänellekin kuitenkin, kyllä kovasti puhui esityksestä sen jälkeen.



Kaikki oli tarkasti tehtyä ja suurin osa porukastahan on lapsia ja nuoria. Aina ei kaikki temput onnistuneet, eikä ihan toisellakaan kertaa, mutta he eivät näyttäneet harmitustaan vaan jatkoivat heti. Eivät jääneet tuleen makaamaan.
Väliajalla saatiin mehut ja pulla, se varmasti jäi myös pienten mieleen.

Itselle päivän stressin aihe oli tuo Tampereella seikkailu autolla. Sitä on kynnys kasvanut. Ennen ajoin Tampereelle mennen tullen ja mihin vaan ilman stressiä. Mutta nykyään, kun ajan siellä harvoin, niin kynnys on kasvanut. Nyt oikein taputtelin itseäni olalle, kun selvisin niin hyvin ja vieläpä suht vähäisellä stressitasolla.

Tänään lähtisi taas pari kanivauvaa uusiin koteihin. Aika haikeaa....
Ja loma lähenee loppuaan, tämä ja huominen enää. Täytyisi varmaan edes yrittää kääntää lasten ja omaa kelloaan, että pääsisi tiistaiaamuna kuuden jälkeen sängystä ylös....


lauantai 4. tammikuuta 2014

Ale

Ale on päivän sana tai ainakin tämän ajankohdan. Minkälaisia aleshoppailijoita ihmiset ovat? Saa kommentoida  :)

Itse pääasiassa tilaan netin kautta kaiken paitsi ruoan, oli sitten ale tai sen hetkinen tarve. Mies välillä pilkkaakin, että kaikki tulee helpolla nappia painamalla kotiin.....niinhän se kyllä onkin, moni asia saattaisi jäädä ostamatta ellei settishoppailu olisi niin tavattoman helppoa.

No erehdyin tässä ennen uutta vuotat lasten toivomuksesta lähtemään aleostoksille ihan irl. Ja kamalaa oli! Muutenkin olen varmaan erakoitunut täällä landella sen verran, että ihmisryysikset on mulle ihan oh no. Ahdistavaa, kuuja ja hiki.
Ja hirveästi löytyy aleshoppailumahdollisuuksia netistä ja mikäpä sen mukavampaa kuin surffailla niitä kotisohvalla. On aikaa ja rauhallista ja paljon paljon enempi vertailumahdollisuuksia.

Hirveästi en ole aleissa löytöjä tehnyt, toisaalta ei ole hirveästi nyt tarpeitakaan. Itselleni löysin parit kengät, farkut ja paidan. Ja kuopukselle muutamia vaatteita löytyi. Sekä iso kasa sukkia ja alusvaatteita on lapsilel tullut kannettua alesta, kun niitä kuluu. Että siinä se.
Tosin budjettikin aleostoksille alkaa olla aika pieni, kun ensin on joulu ja sitten alkaa alet ja rahat on jo kulutettu jouluun....

Mutta tämä perhe kyllä kuluttaa, kaikkea tarvitaan jatkuvasti. Isäni kalakaveri kerran kiteytti, että köyhän ei kannata ostaa halpaa ja se on kyllä totta. Esimerkiksi ulkovaatteissa yritän panostaa laatuun, niin kestäisi sitten seuraavalle. Kengissäkin joskus yritin, mutta meidän perheen muksut on kertakaikkiaan kengän tuhoajia, ei koskaan jää seuraavalle. Ja toisaalta se on kai hyväkin, kun käytetty kenkä ei välttis ole hyvä seuraavalle jalalle.

Ja meidän perhe tuottaa jätettä.....mua vähän hirvittää se määrä. Vaikka kaikki poltetaan, mitä voi, niin silti. Siihen tarvitsisi oikein todenteolla kiinnittää nyt huomiota. Ja mistä ihmeestä sitä jätettä kertyy. Ruokaa meillä ei onneksi mene hukkaan....mutta jääkaappi on silti aina tyhjä.....mutta onneksi sen sisältö osataan hyödyntää hyvin ja yritetään kyllä tarkkaan miettiä, millä se jääkaappi täytetään. Ja onhan se tällä porukalla pakkokin miettiä, kun ruoka maksaa hirveitä.

Tänään on se sirkuspäivä. Vanhin tyttö lähti jo kummeilleen ja menee heidän kanssaan aleshoppailemaan (tuolta tytöltä se kyllä onnistuu.....) otamme hänet sitten jostakin mukaan sirkukseen. Kuopus ei vielä pääse sirkukseen (ikäsyrjintää), menee hoitoon siksi aikaa. Se tietää taas kuopuksella unettoman seuraavan yön.....tosin eihän se ole mitään uutta, kuopuksen yöt kun on kaikki unettomia. nimim. väsynyt äiti.

Mukavaa loppiaisviikonloppua kaikille.

p.s. Kaikilel kaninpoikasille on löytynyt koti, vaikka mies oli ihan varma, että jäävät meille kaikki....

Ette ikinä arvaa kenen huoneen katosta??!!  Voihan JB  :)


perjantai 3. tammikuuta 2014

Katsaus vielä menneeseen vuoteen

Luin erästä blogia, jota ahkerasti luen  muutenkin. Eli kuplia, kuplia, kuplia-blogi, sieltä kopioin (sorry vaan!!) idean, että listaan tähän, mitkä oli hienoja hetkiä menneessä vuodessa, mitkä taas enemmän ja väöhemmän out juttuja. En pelkästään teidän lukijoitten iloksi, vaan myös vähän itselleni herätyksenä, koska viime vuosi tuntui todella raskaalta.....

Eli positiivisia juttuja vuodessa 2013

+meidän perheen pienimmäinen syntyi
+oltiin suht terveitä, ainakin terveempiä kuin edellisvuonna
+meille muutti muutama ihana kani
+uusin ihmisten löytyminen ja vanhojen ihmissuhteiden palautuminen (olipa hankalasti kirjoitettu)
+kaninpoikaset (vaikka se ensin tuntui negatiiviselta.....)
+konsertit
+terveet lapset
ja niitä negatiivisia (miksi niitä on helpompi keksiä kuin positiivisia???)

-koulukiusaus
-kiusaaminen monella muulla eri taholla
-ihmisten epäluotettavuus
-lasten kiukuttelut ja surut ja murheet
-ylipaino
-saamattomuus
-raskas loppuraskaudet ja muut terveydelliset vaivat myös sen jälkeen
-koulukuljetukset
-teiden kunto
-esikoisen astma

No joo, positiivisia oli paljon vähemmän, ja niitä varmasti on vielä, mutta ei nyt juuri tule mieleen.

Tavoitteita vuoteen 2014

Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, painon aleneminen, koko perheen hyvinvoinnin parantaminen, uusien ystävien saaminen/löytyminen - ihan meille jokaiselle, ruokavaliomuutos, liikunnan lisääminen, terveenä pysyminen, iloisempi ja positiivisempi asenne ja mieli.....

Siinäpä sitä työsarkaa.....

Meillä on nyt kotona toooooosi rauhallista. Kotona vain minä, kuopus, seiska ja vanhin tyttäreni. osalähti isänsä kanssa elokuviin katsomaan Ella ja Paterock, esikoinen meni kaverilleen ja kolmonen kummitätinsä kanssa shoppailemaan.



torstai 2. tammikuuta 2014

Sekalaista seurakuntaa

Olipa ihan kökkö tuo edellinen päivitys, en tarkastanut sitä ollenkaan ennen julkaisua (pitäisi kyllä aina) ja näyttää ihan kurjalta ja osa tekstiä puuttuu.....parannan tapani.

Tänä aamuna oli pitkästä aikaa kello soittamassa, kun oli tyttären uroskanilla kanstraatioaika. Nyt täällä jännätään kuinka toipuu, juuri vasta heräsi nukutuksesta. Kolme viikkoa, niin pääsee kaverin kanssa takaisin samaan häkkiin, ilman , että meillä on taas kanivauvoja. (vaikka suloisia ovat, mutta.....)
Kaksi mustaa poikakania olisi vielä vapaana, vink, vink. Luovuts reilun viikon päästä.

Tuollaiset söpöläiset, 2kpl, tarvitsisi vielä hyvät kodit  <3

Meillä oli eilen ihana ilta. Saatiin uusia sukulaisia ja eräs vanhakin sukulaissuhde elvytettyä  <3. Kyllä sukulaiset vaan on niin tärkeitä, ja varsinkin kun meillä ei niitä juurikaan ole. Eilinen  vierailu jännitti koko perhettä kovasti, mutta meni paljon paremmin kuin uskalsin edes odottaa. Kertakaikkiaan ihana aloitus tälle uudelle vuodelle.

Rauhallisissa merkeissä on lomailtu. Oltu vain kotosalla ja nautittu lomasta. Nyt näkyy vähän sellaista jo ilmassa, että ei ole mitään tekemistä.....ei mulla siis toki....Kurjaa kun on kurja keli pihallakin, aina vaan.

Lauantaina mennään katsomaan Sorin sirkuksen joulushowta ja elokuvissa on luvattu käydä, mutta sitten koittaakin arki. Onneksi lyhennetyllä viikolla. Pehmeä lasku arkeen  :)



keskiviikko 1. tammikuuta 2014

2014

Uusi vuosi.
Aika rauhallisissa merkeissä vaihtui meidän vuosi. Syötiin  tortilloja, pelattiin lautapelejä ja käytiin saunassa. Raketit ammuttiin jo klo 22, eipä niitä montaa meillä edes ollut. Nyt olisi kaikkia uusia suunnitelmia uudelle vuodelle, lähinnä elämäntapojen muutoksia.....niistäkin voi toki suurta saada aikaiseksi.

Ostin muuten meille lautapelin Kaikki kotona. Suosittelen lämpimästi, oli todella hauska peli, omalle perheelle. Ei tosin kovin pienille pelaajille. Pelattiin eilen useampi kierros ja hauskaa oli - kaikilla.


Tulipa pieni kuva, mutta tuollaisesta pelistä kuitenkin kyse.
"UUTUUS 2013!
Kaikki kotona
Nyt pääset testaamaan kuinka hyvin oikeastaan tunnet perheesi. Ratkaise harmittavia pikkuongelmia tai paneudu syvemmin perheesi sisäiseen dynamiikkaan. Tämä perinteinen lautapeli tuo koko perheen saman pöydän ääreen nauramaan ja pitämään hauskaa yhdessä!"
hauska oli pienempien kanssa myös cluedo junior. Meillä on paljon lautapelejä, mutta viime aikoina niitten pelaaminen on jäänyt vähemmälle. Paras peli kautta aikojen on ollut Menolippu. 
Menolippu
Mutta ei myöskään sovi kovin pienille, Hyvä strategiapeli.
Siinä pieni pelikatsaus. Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!