maanantai 30. joulukuuta 2013

Joulun jälkeistä elämää ja vuoden viimeisiä päiviä.....

Näin se on mennyt.....eipä ole moista jouluviikkoa nähty. Mustia jouluja toki, mutta vettä sataa ja joka paikka tulvii, pellot ja tienvieret. Maa vihertää, ihmiset soutelee järvellä ja naapurissa on lehmät laitumella. Moni haravoi tai tekee muita pihahommia. Meilläkin vietiin monot varastoon ja haettiin polkupyörät pois talvisäilöstä. merkillistä todella.

Joulu meni rauhallisesti, paketeista paljastui mieluisia juttuja. Ja syöty on - liikaa, nyt pitäisi alkaa ihan tosissaan keventää.....jos sitten ensi vuonna. Pari päivää armon aikaa.

Ihana eikö vain? meidän poikueen ainoa varattu kani. Muillekin kun löytyisi koti......poikueen isä lähtee torstaina leikkaukseen, sitten voi varoajan jälkeen muuttaa tyttöystävänsä kanssa takaisin yhteen ja meillä on yksi häkkiasumus vähemmän......

Söpis tämäkin  :)

Joulupuu on rakennettu......

Enkeleitä on heitä.....

Uudeksi vuodeksi kaikenlaisia uudenvuodenlupauksia suunniteltu, niistä sitten toisella kertaa.
Mukavaa loppuvuotta jokaiselle  <3


maanantai 16. joulukuuta 2013

Viikon päästä on joulu.

Niin se on vuosi vierähtänyt melkein loppuun ja joulu on ihan ovella. Pelkäänpä kovasti, että selviämmekö sairastumatta/sairastamatta.....toivotaan, kädet kyynerpäitä myöten ristissä.
Aika ankealta joulusäältä tuolla ulkona näyttää, mutta sille nyt ei voi mitään, joulu tulee jokatapauksessa. Lahjahankinnat on voiton puolella ja muutenkin kaikki aika suunnitelmien mukaan. Joulusiivoa on ihan turha tehdä vielä, kun kerkee vielä moneen kertaan sotkeentumaan.

Vuoteen on mahtunut paljon iloa ja myös surua ja murhetta. isoin asia kuluneeseen vuoteen on tietysti tuo meidän pikkupojan syntymä. Pikkumies menee jo kovaa vauhtia pitkin lattioita ja juuri mikään ei ole häneltä enää turvassa, ikää kohta 8kk. On ollut paljon kaverimurheita, kiusaamista ja siitä aiheutuvaa surua ja murhetta. On ollut koulunkäynnin raskautta ja oman paikkansa etsimistä. Elämänmakuista, mutta syksy oli turhan raskas....






Rauhallista joulunalusaikaa kaikille.


maanantai 2. joulukuuta 2013

Joulukuu

Niin alkaa vuosi lähetä loppuaan ja joulu olla jo aika lähellä.....voisinpa tähän kirjoittaa, mitä kivoja joululahjahankintoja olen tehnyt, mutta enpä taidakaan kertoa, kun nuoriso ainakin käy tätä blogiani lukemassa  :) Että säilyköön nyt jännitys loppuun asti.....

Eilen oli minulla synttärit ja sen kunniaksi sai avata joulukalenterin ensimmäisen luukun....ja eikö se muka ollutkaan sen kunniaksi?? No luukut avattiin ja telkustakin tulvi taas koteihimmi Tonttu Toljanteri ystävineen. On se vaan hauska heppu. Mutta ei ole Histamiinin voittanutta. Muistatteko sen?

Meillä kaninpoikaset kasvaa. Viisi on selvinnyt. Ja nyt jännitetään vielä pari viikkoa, että tuleeko lisäystä, vaan selvittiinkö säikähdyksellä. Nyt kun vielä löytäisimme kaikille hyvät kodit. No en ole vielä oikein mainostanutkaan, kun vasta ovat silmät pikkuhiljaa auenneet ja ovat lähteneet pesästä liikkeelle..

Tässä koko ihana viisikko  :) (ja jonkun kanssaihmisen varpaat...)

Näinpä. Mukavaa joulukuun ensimmäistä viikkoa.




torstai 21. marraskuuta 2013

Täällä(kin) sataa lunta

Maa on valkoinen, tosin ei varmaan kauaa, kun illaksi on luvattu vesisadetta. Eli ei kestä tuo lumen tuoma ilo kauaa.
Nyt olen ollut tyytyväinen pikkupakkasiin, kun sen myötä olen saanut tuon pikkumiehen nukkumaan ulkona, tähän saakka ei ole onnistunut kuin silloin keväällä kun oli ihan pikkuruinen. Nythän hän on jo iso, 6.5 kuukautta.

Meidän pupupoikueesta yksi pupu kuoli tänä aamuna, surullista, vaikka olikin ihan pieni, onneton rääpäle. No viisi on vielä, toivottavasti niistä saadaan kunnon kaneja ja kunnon kaneille kunnon kodit. Otan niistä sitten taas kuvia. Nyt ovat vielä ihan onnettomia.

Aika haipakkaa on menty tämä viikko, eilinen meinasi olla ihan mahdoton, mutta selvittiin, mutta jouduin jo taipumaan pyytämään naapurista apua, jota en kyllä koskaan tee. Mutta itse en millään pystynyt olemaan monessa paikkaa samaan aikaan. Noina päivinä jopa ottaa päähän, että asutaan täällä syrjässä, olisi huomattavasti helpompaa asua siellä missä tapahtuu eli kirkolla. Ja lapset voisivat mennä itse harrastuksiinsa.

Vitsi meillä oli tiistaina kamala hammaslääkärireissu ja tässä maassa on taas yksi hammaslääkäripeloinen ihminen lisää. Meidän nelosella oli aika hampaanpoistoon, pysyvä hammas poistetaan, kun on yksi liikaa. No sen piti olla ihan pala kakkua ja minä hyväkäs lupasin ettei satu. Käynti oli ihan hirveä, toimenpide kesti 45 minsaa, tyttö itki hirveästi ja puudutusta lisättiin viisi kertaa ja itseltäkin tuntui että happi loppuu. Eipä ole helppoa saada tyttöä tuon jälkeen hammaslääkäriin....en tiedä oikeasti oliko vika lääkärissä vai hampaassa vai missä, mutta pieleen meni. Eipä pystynyt soittelemaan klarinettia, eikä mennyt kouluunkaan seuraavana päivänä. Ja ikää tytöllä siis 9 vuotta.

Joulukin alkaa olla jo lähellä....


maanantai 18. marraskuuta 2013

Perheenlisäystä

Näin kävi, meille tuli perheenlisäystä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä....kuusi pupuvauvaa  <3

Meidän nelosellahan on kaksi kania, jotka olivat 100% tyttöjä....no kanien sukupuolen määrittäminen on vaikeaa....tässäkin tapauksessa meni vikaan ja näin meille syntyi pieniä kaneja. Nyt sitten on vielä se riski, että kuukauden päästä on uusi pesue, kun uros voi kuulemma astua naaraan heti synnytyksen jälkeen. Ja minähän otin uroksen pois sieltä häkistä vasta sunnuntaiaamuna ja poikaset olivat syntyneet joskus yöllä eli hyvin on ollut aikaa....toivotaan että ei.....

Aika rääpäleitä ovat nuo pienet karvattomat rääpäleet. Saas nähdä kuinka pärjään niitten kanssa. ja toivottavasti kaikille löytyy hyvä koti....yksi on jo varattu.

Aika mörskä tuo pesä  :) olen siirtänyt poikasia pehmukkeen päälle, mutta aina se emo siirtää ne samalla tavalla, että ovat vaan tuon pohjan päällä. Siirsimme ne nyt pesuhuoneeseen, niin siellä ainakin lattialämmitys lämmittää.

Eino myrskykin sivuutti meidän aika vähin vaurioin tai ei tainnut olla ollenkaan vaurioita. varauduimme kyllä keräämällä vettä talteen, mutta sähköt eivät tällä kertaa edes räpsineet. Hyvä niin.


torstai 14. marraskuuta 2013

Elämä muuttuu, me muutumme.

Tämän jutun moni on jakanut facebookissa, juttu oli siis alunperin iltalehdessä. Ja täytyy sanoa, että osuu ja uppoaa. Eli juttu kertoi, että moni jakaa elämänsä ennen lapsia ja lasten jälkeen ja tässä oli lukijoiden 40 kommenttia, miten elämä on muuttunut lasten jälkeen. Kommentit suluissa on mun omiani.....

1.
Oma aika häviää totaalisesti. (totta)
2. Oman lapsen räkänokan pyyhkiminen on miellyttävää, toisin kuin kenenkään muun. ( no ei se omaltakaan välttis mitään miellyttävää ole....)
3. Kaiken joutuu suunittelemaan etukäteen. (niin totta, mihin katosi ex tempore jutut?)
4. Ainoa ruoka, jonka ehtii syödä lämpimänä, on jäätelö. (Tämä ei kyllä päde, ehkä mä vaan oon niin ruoan perään :)  )
5. Väsyneenä vessassa käyminenkin on liian vaivalloista. (totta  :)  )
6. Vaikka saisi yhden huoneen raivattua leluista, toinen huone on samanaikaisesti räjäytetty niillä. (No niinpä!!)
7. Pitkät ja nautinnolliset kahdenkeskiset hetket puolison kanssa vaihtuvat pika-akteihin, ja seksiä harrastetaan noin kerran kuukaudessa - jos jaksaa.
8. Lempibiisin tullessa radiosta ei voi laittaa musiikkia täysille ja laulaa mukana, sillä nappula takapenkillä ei ole paras yleisö.
9. Aamu alkaa vessaan menolla, jonka aikana ehtii kerätä vähintään yhden roskapussillisen roskia matkan varrelta.
10.
Rakkauden ja huolen määrä omaa lasta kohtaan yllätti.
11. Lapsi tekee vanhemmastaan epäitsekkäämmän ihmisen kuin mikään muu asia ennen häntä. ( No niin totta!)
12. Ennen yhden yön reissua varten piti pakata hammasharja ja alushousut käsilaukkuun, nyt pitää ladata koko takakontti täyteen tavaraa. (ja aika usein peräkärrykin tällä kokoonpanolla, tosin ei me mahduta koko perhe siihen yhteen autoonkaan....)
13. Luksusta lapsen saaminen jälkeen on vessassa käyminen yksin, aamukahvin juominen ilman häiriöitä sekä nukkuminen kahdeksaan asti.
14. Sotku, sotku ja taas sotku. (ärrrrrsyttäväääääää)
15. Kuinka paljon tavaraa pieni ihminen voikaan tuoda tullessaan! ( ja osa kovin tarpeetonta??)
16. Herkkyys ja myötätunnon vahvistuminen.
17. Lähteminen minne tahansa vie triplasti aikaa ja vaatii vähintään kaksi kassia.(Ai vaan kaksi??)
18. Yhdellä kädellä voi tehdä yllättävän monia asioita, kuten pukea sukat jalkaan ja höylätä juustoa. ( juuri eilen leikkasin juustoa yhdellä kädellä ja sujui aika sujuvasti....)
19. Sitä voi jopa oppia syömään kaalilaatikkoa ja maksakastiketta. (No maksakastiketta en ole oppinut, enkä opettele)
20.
Kuinka vaarallinen paikka oma koti onkaan kaikkine sähköjohtoineen ja pienine koloineen!
21. Huomaat toistelevasi niitä samoja loppuun kuluneita fraaseja ja elämänviisauksia, joita itse kuulit omilta vanhemmiltasi kyllästymiseen asti.
22. Huomaat vastaavasi ystävillesi puhelimeen, että "Tervetuloa... joskin X:llä on juuri alkanut ripuli/rokotuskuume/ tuhkarokko/".
23. Käyt Prismassa ruokaostoksilla. Jatkat Citymarkettiin, Lidlliin ja Siwaan ihan vain pitkittääksesi kotiin menoa. Kaikki aika pois kotoa on hermolomaa.  (:D  sanomattakin selvää)
24. Päivät eivät enää mene niin kuin olit ajatellut. (no ei....)
25. Keskustelut vanhempien ja ystävien kesken pyörivät huomattavan usein kehon eritteiden ympärillä. 
26. Yksi kokonaan ilman heräilyjä nukuttu yö tuntuu kahden viikon lomalta.
27. Otat puhtaan paidan kaapista aamulla, ja kun olet lähtenyt ihmisten ilmoille, huomaat että paidallasi on lapsen aamupalan rippeet. (noloo, mutta näin on saattanut käydä.)
28. Se kuinka paljon päivän aikana saa tehtyä on hämmästyttävä ero entiseen.
29. Et ollut ennen lapsien syntymää huomannutkaan kuinka tarkka kuulosi on.
30.
Meikkaamista on finnien peittäminen peitepuikolla ja kulmakarvojen nyppiminen.
31. Olet imettäjä, lohduttaja, kantojuhta, kakkapesuri... Kuka muistaa että olet nainen? (Niinpä, kuka???)
32. Muutut ihmisenä. (Eikä välttämättä positiiviseen suuntaan??)
33. Pyykit eivät lopu, vaikka kuinka monta koneellista pesisi. ( Ja mä luulin, että vain meillä käy niin....)
34. Kakka lattialla on normi, leima sohvassa on normi, yötön yö läpi vuoden on normi.
35. Ruokaa jää niin paljon lautasille, että pitää ottaa koira. (Onneks on koira, mutta chihuahua ei jaksa syödä kaikkia jäännöksiä lautasilta.)
36. On luksusta seistä yksin lihatiskillä ja olla sosiaalisessa kontaktissa toisen aikuisen eli lihatiskin myyjän kanssa. ( Tai vaikka kaupan kassan....)
37. Nyt joku tarvitsee koko ajan huomiota. Asioita ei voi enää lykätä.
38. Rahan merkitys muuttaa olomuotoaan täysin. Sitä on saatava, mutta lapsia ja kotia varten.(Niinpä, koskahan sitä olisi itselle....)
39. Aikaisemmin kaikki tavarat lattialla ärsyttivät, lasten saamisen jälkeen ei voisi vähempää kiinnostaa siivota niitä.
40.
Vasta nyt käsität, miten hemmetin laiska olit ennen lapsia.

Voi sitä onnea ja iloa  <3

maanantai 4. marraskuuta 2013

Haaste

Sain haasteen Perhepäivähoito ja suurperheen arki blogista ja nyt yritän vastata siihen. Eli:

1. Haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Haastetun tulee vastata haastajan 11 valitsemaan kysymykseen. 3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä haastetulleen. 4. Haastetun tulee valita 11 blogia, joissa on alle 200 lukijaa 5. Kerro kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat. 6. samaa blogia ei saa haastaa takaisinpäin.

(taitaa olla minulle liian haasteellinen haaste, mutta vastaanpa ainakin kysymyksiin.)

                                                            11 asiaa minusta:


1. Olen laiska.
2. Olen ainoa lapsi.
3. Olen herkkuaddikti.
4. Olen äärettömän kova stressaamaan ja jännittämään.
5. Haluaisin osata ommella ja tehdä käsitöitä.
6. Pelkään ihan järkyttävästi hammaslääkäriä.
7. Pelkään käärmeitä.
8. Kärsin matkapahoinvoinnista.
9. En juo olutta.
10. Haluaisin opiskella jotakin uutta.
11. Minulla on aina tavarat hukassa.

Ja sitten haastajan kysymykset minulle:

1. Kuinka paljon arvioit/tiedät kuluvan ruokaan rahaa kuukaudessa?
Ihan liian paljon  :)

2. Montako kertaa viikossa käyt ruokakaupassa?
Välttämättä en itse käy, mutta jompikumpi meistä käy noin kolme kertaa viikossa.

3. Auttavatko lapsesi kotitöissä? Millaisissa ja minkäikäisenä?
Auttavathan ne. Tyhjentävät tiskikonetta, vievät roskia, viikkaat pyykkiä, ajavat nurmikkoa, tekevät lumitöitä, imuroivat, ruokkivat kotieläimiä, auttavat pienempiään. Lähinnä 14, 13, 11, 9 ja 7 vuotiaat.

4. Viikkorahaa lapsille vai pelkästään tarpeen mukaan?
Lähinnä kai tarpeen mukaan, jos on osallistunut kotitöihin.

5. Teetkö itse joulukortit vai ostatko valmiina? Montako lähetät per joulu?
Joskus teen ja aina ainakin suunnittelen tekeväni itse. Lähetän noin 30 korttia.

6. Minkälainen joulunviettotapa ja paikka olisi mielestäsi parhain ja onko se jo sellainen vaiko vain haaveena?
Taitaa aikalailla jo olla sellainen

7. Miksi päätit alkaa kirjoittamaan blogia?
Ihan vain huvikseni.
8. Minkätyylisistä blogeista itse pidät?
Suurperheblogeista ja sisustusblogeista.

9. Mitä luulet tekeväsi 10 vuoden kuluttua?
Varmaan töitä  ;)

10. Onko lapsillasi jo toiveammatteja joita haluaisivat isona olla? Mitä?
Aina joitakin puheisiin ilmaantuu, mutta taitaa olla kaikilla vielä hakusessa.

11. Asuuko teillä kiukkuisia teinejä tai esiteinejä? Vaiko vain säyseitä?
Sekä että on yksi rauhallinen teini, toinen vähemmän rauhallinen teini ja eräs aika kiukkuinen esiteini.


Sitten  11 kysymystä seuraaville, jotka haastan:
1. Haaveammattisi, joko nyt tai on joskus ollut?
2. Mihin haluaisit matkustaa?
3. Lempivärisi?
4. Lempituoksusi.
5. Lempiruokasi?
6. Kirjoitatko päiväkirjaa?
7. Paheesi? vai onko niitä?
8. Millä kielillä tulet toimeen?
9. Lempielokuvasi?
10. Harrastatko jotakin?
11. Vaikeinta lasten kasvatuksessa? (tosi helppo kysymys....)

Ja haaste menee eteenpäin seuraaviin blogeihin: Kuplia, kuplia, kuplia ja Tuulenpesän elämää sekä Savon syvämmestä. ( ei nyt ihan yhtätoista....)


perjantai 1. marraskuuta 2013

Kaktus kurkussa

Auts, kurkku on tosi kipeä, en kartekaikkiaan voi taas tulla kipeäksi. Mä en normisti ole koskaan kipeä, ja nyt olen ollut useammankin kerran. Oliskohan stressillä osuutta asiaan, ehkäpä, sitä kun riittää.

Olin eilen puutöissä (kuten tietty joka torstai), no eilinen meini kyllä ihan seurustelun piikkiin, kun oli ihmisillä mukavia juttuja ja mä varmaan vailla juttukaveria  :)  No hieman työ etenikin. Kohta mun eka työ on valmis. Ei mitään tarjotinten aatelia, mutta hieno minun tekemäksi.

Tänään olisi kolmosella ohjelmistossa halloween painotteista iltakirjastoa tuolla kylillä. Muuten meillä ei kyllä Halloweenia mitenkään juhlitakaan, ei ole mitenkään mun juttu. Tosin lapset varmasti tykkäisivät.

Ai niin esikoiselle tuli rippikoulupaperit, apua! Jotenkin on aina tuntunut, että on pitkä aika siihen, että esikoinen pääsee ripille, mutta tossahan se on ihan kulman takana. Tähän saakka meillä on vietetty ristiäisiä ja nyt ne loppuivat, niin aletaan viettää rippijuhlia.....
Ja mopokorttia olisi ohjelmassa ja mopoa. Niitä moponkuvia olenkin jo nähnyt lukemattomia. Niin ne lapset kasvaa, mutta mehän ei vanheta ei...

Lelukuvastojakin on tupsahdellut postin mukana pitkin viikkoa, taitaa joulu alkaa olla lähellä. Ne on jo täyteen ruksattu ja hiirenkorvilla. Tietäisivätpä vaan.....

No mutta mukavaa Halloween viikonloppua kaikille.

torstai 31. lokakuuta 2013

Anteeksi maalaisuuteni :)

Eilen facebookissa löytyi tosi hauska juttu, kopioin sen nyt tähän.

Tiedät että olet aito maalainen kun:

* Sinun mielestä on ruuhkaa koska 10 autoa odottaa vuoroaan traktorin ohittamisessa.
* Mittaat välimatkoja tunneissa.
* Näet ihmisten pitävän metsästysvaatteita sosiaalisissa tilaisuuksissa.
... ... ... * Asennat turvahälyttimen taloosi ja kaupantekijäisenä myös autoon, mutta jätät molemmat lukitsematta
* Ajat 100km/tunnissa puolen metrin lumikinoksessa silmää räpäyttämättä.
* Ainakin yksi sinun naapureista polttaa viinaa kotona ja kaikki tietävät sen, jopa poliisi koska se luultavasti on sen veli.
* Sinulla on käynnistyskaapelit autossa ja vaimosi/tyttäresi tietää miten niitä käytetään.
* Hirvet ovat vain osa maisemaa.
* Sinun mielestä traktori on hyvä ajoneuvo pojallesi/tyttärellesi mopedi- ja ajokortti iän välissä.
* Pukeutua hienosti tarkoittaa, että flanellipaidan helma laitetaan housujen sisään.
* Kun tapaat uuden ihmisen on sinun ensimmäinen kysymys on ”kenekä tyttö/poika se sinä olet tai minkä nimisiä sisaruksia sinulla on ”.
* Voit luetella kaikki nimeltä, jotka valmistuivat yhtä aikaa kanssasi.
* Olet ihan oikeasti ajanut 200 km edestakaisin osallistuaksesi juhliin.
* Koulut eivät ole kiinni koska sataa lunta tai on liian kylmä.
* Et voinut ostaa tupakkaa nuorempana, koska myyjät tiesivät tarkalleen kuka olet ja minkä ikäinen.
* On statusta että olet yhdessä jonkun kanssa joka on eri kunnasta kuin sinä itse.
* Nuoruudessasi tiesit tasan mihin kuppilaan kaverisi aikoivat mennä lauantai-iltana..eihän paikkoja ollut kuin yksi.
* Kun menet kävelylle harrastaaksesi liikuntaa, ainakin kaksi henkilöä pysähtyy ja kysyy: ”tarvikko kyytiä”.
* Viikonloppujännitys tarkoittaa käyntiä Ikeassa.
* Sinun opettajasi sekoitti sinut aina äitiisi/isääsi tai siskoosi/veljeesi.
* "Keltaiset sivut" koostuvat 4 sivusta.
* Et käytä vilkkua kääntyessä autolla koska kaikkihan tietävät minne olet menossa.
* Jos soitat väärään numeroon niin saat oikean sieltä.
* Puoli kuntaa pitää henkeään, kun joku yritys aikoo muuttaa pois paikkakunnalta.

Naurat täyttä häkää kun luet tätä, koska tiedät että kaikki on totta, jonka jälkeen jaat tämän kaikille kavereillesi....jotka ovat melkein koko kaupunki/paikkakunta


Aika moni osuu ja uppoaa  :)


keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Evakossa

Maanantai-iltapäivällä tuli mutkia matkaan, vesipumppu otti ja hajosi. Eli ei tullut vettä eikä voinut käyttää vessaa.....tällä porukalla hieman haastavaa. Ja alkoi ihan oikeasti ottaa hermoon. No me pakattiin kimpsut ja kamsut ja lähdettiin mökille. Onneksi oli sellainen vaihtoehto, vaikka se hiukan hankaloitti muksujen koulumatkaa, kun ei koulukyyti sentään sieltä hae. No isäntä piti vapaapäivän jo senkin takia, että saataisiin mahdollisimman pian uusi pumppu ja sai muksutkin kouluun.
Eilen sitten saatiin uusi pumppu ja hommat toimii taas. Kaikki kävi tosi nopeasti, onneksi naapurissa asuu putkimies, joka on myös kuopuksen kummisetä ja onneksi naapurustossa asuu myös muita apumiehiä, niin homma hoitui melkein ääntä nopeammin.
Ja voitteko kuvitella vanha vesipumppu toimi vain 40 vuotta!!! Eli aikas hyvän iän ehti saavuttaa.....

Mökillä oli käynyt vierailijoita tai lieneekö vakituisia asukkeja, jotka eivät vain näyttäydy meidän siellä ollessa. Sisällä oli ollut hiiriarmeija....yök. Eli siivoushommia ensin ennenkuin päästiin asettumaan taloksi. Ja sitten majavia, no ei sisällä toki. Olivat kaataneet joen varresta monta puuta ja padonkin olivat tehneet. Ja sitten oli pari puuta työn alla. Yhden huomasin saunan lähellä, mutta oli juuri ja juuri naapurin puolella. Mutta tuuli olisi voinut kaataa puun meidän saunan päälle ja se olisi ollut sen saunan tarun  loppu. Naapuri tuli sitten asiaakuuluvin varustein ja kaatoi puun.

Aikamoisia talttahampaita.....

Meillä yskitään taas urakalla....esikoisella todettiin astma vajaa kuukausi sitten ja lääkitykset laitettiin heti. Nyt sitten vissiin on jotakin flunssan poikastakin ja yskä on ihan hirveää, ei helpota lääkkeilläkään. Huolestuttavaa. Muutenkin koko astma huolestuttaa. Ja poikahan ei oireile kotona, esim. pidemmillä lomilla, mutta heti koulun alettua alkaa oireet. Kurjaa. Aamut on kamalia. En tiedä millä oloa helpottaisi.



Soittohommia. Kolmonen oli soittoleirillä viime viikonloppuna, joka huipentui komeaan konserttiin. Neiti oli ainoa käyrätorvensoittaja koko konsertissa. ja joku kenties miettii miltä moinen soitin edes näyttää, niin käyrätorvi näyttää tältä:



Tyttö on nyt soittanut tuota kaksi vuotta, kolmas vuosi alkoi nyt. Esikoinenhan soitti saksofonia neljä vuotti ja suureksi harmikseni lopetti kesällä. Mielestäni se olisi ollut hyvä harrastus.
No nelonen aloitti sitten uudessa alkaneessa orkesterissa ja hänen instrumenttinsa on klarinetti ja se taas näyttää tältä:

Soitininfoa  :)

Nyt kuopus vaatii huomiota, mukavaa päivää kaikille.



torstai 24. lokakuuta 2013

Ei mitään sanottavaa

Tuntuu ettei ole mitään sanottavaa ja toisaalta olisi paljonki. Stressit ja murheet vie jotenkin keskittymiskyvyn muualle ja aiheuttaa kamalan ihottuman....joo mulla stressi saa aikaan hirveän ihottuman ja nytkin toinen käsivarsi on ihan ruvella ja kipeä.

No mistähän alkaisi, kun en ole pitkään aikaan kirjoittanut....Syysloma oli ja meni ja meni pieleen. Vaikkakin facebook päivitystäni lainaten, lomaa se on huonompikin loma. Kuopus oli kovassa kuumeessa miltei koko viikon, tosin eihän meillä nyt sentään koko viikon lomaa ollut. Mutta mökille ei sitten päästy lainkaan.
No päästiin Robinin keikalle ja saatiin vietettyä vanhimman tyttären 13 vuotissynttäreitä.
Uskomatonta, että hänkin jo täytti 13 vuotta....niin se aika menee ja lapset kasvaa. Ihana nuori nainen, joskus hieman haasteellinenkin  ;)

Ja se Robin  <3  oli vaan niin ihqu  <3  Olin keikalla kolmen vanhimman tyttären ja yhden lainalapsen kanssa. Ja kyllä se nuori mies vaan osaa, wau!

Kouluun paluu oli sitten tällä viikolla, viikko alkoi kovissa pakkasissa tai no kovissa ja kovissa, mutta -11 oli kahtena aamuna. No nyt onkin sitten saman verran lämmintä ja kuraa ja mutaa ja märkää ja harmaata....

Eilen oli erikoinen keli, tiistain ja keskiviikon välin oli satanut jäätävää tihkua ja vettä ja maa oli ollut kylmä, uskomatonta kyllä, täällä oli ihan hirveä keli ja tiet aivan jäätiköllä. Mies asiasta soitti ja varoitteli....
No ensin lähti yläkoululaiset isommalla bussilla 7.05 ja hetken päästä soittivat, että ovat ojassa....great....3 kilsaa meiltä. No siinä sitten äkkiä pikkuväkeä sängyistä ylös ja vaatteisiin, kunnes muksut soitti, että ei tarvii tulla, kun menevät sillä toisella, jonka määrä ottaa noi pienemmät 7.15. No se tuli myöhässä, otti nuo pienemmät vasta 7.40 ja muutaman muun ja lähtivät matkaan.....kohta soi puhelin ja arvaatte varmaan....äiti...me ollaan ojassa ja syvällä....sydän kurkussa matkaan. Nyt jäi aamupalat kesken ja matkaan. Nyt onnettomuuspaikka oli 5 kilsaa meiltä, toiseen suuntaan. Lähdin ajamaan ja tiellä pysyminen oli tosi haasteellista, ja mulla oli vielä talvirenkaat, vauhtia oli 20km/tunnissa.
Siellä ne olivat bussi melkein kyljellään....otin omani kyydistä ja mietin, että mistäs nyt.....no paikalle hälytetty taksi tuli samalla ja alakoululaiset lähtivät sillä alakouluun ja pääsivät kuin pääsivätkin perille. Yläkoululaiset tulivat kanssani kotiin, kyllä kaksi ojassakäyntiä oli heille jo ihan tarpeeksi ja kouluun viestiä, että täältä ei pääse kouluun....aikamoinen aamu siis.

No sade ja ilman lämpeneminen aiheutti nopeasti sen, että tiet muuttuivat jäätiköstä kuravelliksi. Ja pääsin kuin pääsinkin iltapäivällä liikenteeseen, oli ohjelmassa vanhempainvarttia ja harrastuskuskausta. Ihanaa oli päästä myös jumpalle.

Tänä päivänä oli jo sitten ihan normi aamu. Tänään puutöitä vuorossa ja kuskausta....


keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Lehdet lentää, lehdet lentää, nyt syksy jo on.....

SYYSLAULU

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.

Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.

Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.

Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.

Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.

Nyt majakat me näämme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."

- Tove Jansson - (suom. Elstelä)

Vettä tulee niin, että kohta meiltä pääsee liikkumaan vain uiden tai veneellä. Ja on se niin mielenkiintoista, että yläkoulussa olevat lapset eivät voi pukeutua sään mukaisesti, vaan mieluummin kastumista ja/tai kylmää uhmaten. Onhan se toki mukava olla koko päivä märissä kengissä ja sukissa tai muuten märissä vaatteissa. Alakoululaiset sentään pukeutuivat sään mukaisesti: saappaisiin ja sadetakkeihin.  No etäisesti muistan oman asenteeni ja käytökseni yläkouluikäisenä.....

Viimeinenkin harrastus alkoi eilen. Vitonen eli rasavilli poikamme aloitti sählykoulun ja kivaa oli. Ja kuinka reipas tuo poika olikaan, kun äiti oli "kärpäsenä katossa". Poika ei siis tiennyt, että äiti katselee. Osasi hoitaa asiansa hienosti. Tuli hyvä mieli.

Tarttis alkaa kuvaamaan ja myymään pieniä vauvanvaatteita ja pieniä tytön vaatteita, miten se muka on niin raskasta tai vastenmielistä, että siirrän hommaa koko ajan...

Olen lukenut viime aikoina paljon kasvatusoppaita, lähinnä nuoria ja murrosikää koskevia. Ehkä kipuilen sen asian rinnalla ja pohdin asioita. Ei ole nuoruus helppoa aikaa, ei nuorelle itselle eikä vanhemmille. Paljon on tullut pohdittua asiaa.....niin haavoittuvaista aikaa. Vaaditaan ymmärrystä ja tukea ja oikeissa kohdissa, oikealla tavalla.....Ja kun maailma on kovin erilainen kun itse oli nuori, toki moni asia samanlaistakin. Toivottavasti vastoinkäymisetkin pian kääntyisi voitoksi.....
näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Mukavaa sadepäivää.


keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Kuvapostaus :)

Jos nyt laittaisi kuvia välillä.....

Pupuja  :)

Ihan itse käännyin....vihdoin ja viimein.

Mitä lie kynsijuttuja.....tai toi on kai ihan vaan yhdellä lakalla tehtyä. (mä mitään tiedä....)

Sisko ja sen veli....kakkonen ja kasi  <3  Ikäeroa noin 12.5 vuotta.

Vahtikoira  Mini.

Känkkäränkkä kylässä.....

Nyt pikkumiestä neuvolaan ja nelosta hammasröntgeniin....aamulla oli pakkasta -4, hrrr.....


maanantai 30. syyskuuta 2013

Syyskuun viimeinen

Huomenna on siis lokakuu ja tänään syyskuun vika (vitsi mikä päättelykyky), pikkumies on tänään jo 5kk!

Aamulla herätessä oli pakkasasteita jo -2 ja lisää on kait luvassa. Mutta lämpöäkin joku ennuste lupasi vielä. Että ei kai sitä lunta ihan vielä.

Meillä oli ihana leppoisa viikonloppu, oltiin vain oman porukan kesken kotosalla. Pääasiassa laiskoteltiin, no hiukan jotain kotihommiakin.

Esikoisen kanssa katselin maantiedon koealuetta viikonlopun, ja itse ainakin osaan jo ulkoa monta asiaa Euroopasta ja maapallon pinnanmuotojen muokkautumisesta. Toivottavasti pojallekin jäi jotain mieleen. Koulu kun hälle ei tällä hetkellä tunnu maittavan, ainakaan opiskelumielessä, kavereitten kanssa siellä on vissiin ihan jees hengailla.
Pikkumies 3v pukisi vain ja ainoastaan aina kauluspaidan päälleen, on hienoja kaivuripaitoja ja muita poikamaisia juttuja, mutta hän haluaa vain ja ainoastaan kauluspaitoja. tarvii varmaan hankkia muutama lisää ja sellaisia, joita ei tarvitse silittää. Muutenkin inhoan silittämistä, niin en kai nyt ala urakalla silittämään kolmevuotiaan pojan kauluspaitoja ihan arkikäyttöön.  Niin tehokas äiti-ihminen en ole.

Ihana kun nuo olivat eilen kirkossa, kuten eilen kirjoitinkin. Nyt tuo pieni 3 vuotias lausuu sujuvasti: "Rakas Jeesus olen pieni, suojaa sinä aina tieni...."  <3  Hyvin tarttuu kaikki pieneen mieleen.

Sain vihdoin nuohoojakin tilattua, tännelandelle kun se ei tule automaattisesti. En kyllä tiedä tuleeko enää muuallakkaan. No nuohooja tulee perjantaina. Ilmoitin sitten mitä kaikkea nuohottavaa löytyy ja jouduin laittamaan sitten viestiä perään, että ei siinä kaikkia, vielä löytyi kaksi pesää  :) eli kuusi nuohottavaa kohdetta. No ei kaikkea voi muistaa......

Olin torstaina puutöissä jälleen, ilman esikoista, kun hänet jätin opiskelemaan. No tein työstämistäni puunkappaleista liimalevyn. Tytöt pääsivät harrastuksistaan aiemmin ja tulivat istuskelemaan sinne ja odottelemaan. Kysyin harrastustoverilta, että mistä noita viiloja löytyy ja kyseessä oli taltta. Eli pieni virhe, sanoin talttaa viilaksi, ymmärrän kyllä noitten työkalujen eron. Mutta pointti, kun lapset olivat todistamassa erhettäni, niin olenpa saanut kuulla siitä....

Syksyistä alkanutta viikkoa  <3


sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Syksyistä

Kuinkahan usein mun päivityksen otsikot on sääpainotteisia....
No syksyistä ja kylmää kuitenkin. Kovalla tohinalla on etsitty pipoja ja hanskoja ja takkeja, kamalasti ei hankintoja tällä kertaa tarvinnut tehdä, talven varallekaan ei varmaan kenkiä kummempia. Joskus näinkin.

Isäntä läks kutosen ja seiskan kanssa kirkkoon, on perhekirkko ja päiväkerholaiset on enkeleinä. Jotenkin siitä on tullut isännän juttu käydä nuo kirkkoreissut, ei siinä ettenkö minäkin lähtisi, mutta nytkin jäin kotiin. Tosin mulla sunnuntaiaamut on kovin laiskoja ja hitaita, että johtuneeko siitä. Mies haki mummunsakin mukaan.

Perjantaina vietettiin kodin ja koulun päivää. Vein aamulla pari lasta kerhoon ja sitten suuntasin kuopuksen kanssa alakouluun. Ensint osin palaveerasin vitosen asioita erityisopen kanssa. No sen jälkeen menin alaluokkaan äidinkielen tunnille, siellä siis yhdessä opiskelevat esikoululaisista kakkosluokkalaisiin. Sitten oli vuorossa yläluokan bilsan tunti, siinä samassa luokassa vitoset ja kutoset. Ja viimeisenä seisoskelin hetken keskiluokan (3-4lk) liikuntatunnilla ja seurasin heidän suunnistustouhujaan. Onneksi laitoin pitkät kalsarit jalkaan, kun olikin aika kylmä. Mukavasti meni se parintuntinen ja sitten saikin hakea muksut kerhosta ja kotiin.

Viikonloppu mennyt leppoisasti. NYkyään tuntuu, että viikot on aika hektisiä, joten viikonloppu on ihanaa vain olla kotosalla perheen kesken. Ensi viikkokin näyttää jo aika buukatulta, normi harrastusrumbien lisäksi on kokousta ja neuvolaa ja sen sellaista.
Ja aatelkaa, se on lokakuu ihan just! Aika menee hirveää vauhtia, liian nopsaan, mun pieni vauvakaan ei ole enää pieni.

Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille teille! Jospa kuvia saisin aikaiseksi seuraavaksi.


perjantai 20. syyskuuta 2013

Pitkästä aikaa!

Syksykin on jo pitkällä. En ole saanut kirjoiteltua, kun olen ollut niin stressaantunut ja lamaantunut, kaikkia huolia ja murheita, jotka eivät vaan helpota. Välillä tuntunut, että järki lähtee....tai mistäpä minä itse tiedän vaikka olisi lähtenytkin. Mutta vannon ja vakuutan taas, että kyllä se pitää paikkansa, että pienet lapset ja pienet murheet ja isot lapset ja isot murheet.

Minä aloitin kaksi uutta harrastustakin. Keskiviikkoisin käyn lasten harrastusten lomassa niska-selkä ryhmässä ja on vallan mukavaa. Ja sitten kesällä jo päätin, että jos aikatauluun mahtuu, alan harrastamaan jotakin ihan uutta. Ja niinpä aloitin kansalaisopiston puutyöt torstai-iltaisin. Käyn siellä esikoisen kanssa. Kuulemma kautta aikojen ensimmäinen äiti-poika pari. En ole kuin koulussa aikanaa miljoona vuotta sitten tehnyt puutöitä. Ja eilen päästiin jo tositoimiin ja kyllä jännitti  niin, että meinasin jäädä kotiin. Itse teen sellaista reiluhkoa tarjotinta. Aloitimme sellaisesta koivulankusta, josta tehtiin suiroja, joista tehdään liimalevy tarjottimelle pohjaksi. Käytin eilen sirkkeliä, vannesahaa, oikohöylää ja tasohöylää. Ylitin siis oikeastaan itseni.

Flunssakin kävi kaatamassa minut. Minuun ei yleensä flunssat iske, mutta kaipa tuo stressi ja väsymys myötävaikutti siihenkin. Kyllä oli tuskaa olla kaameassa flunssassa ja hoitaa muksut ja muut hommat samalla. Mutta taas selvittiin.

Pieninkin kasvaa hurjaa vauhtia, ikää jo 4.5 kk ja painoa liki 7 kiloa. Melkein kääntyy vatsalleen, mutta ihan ei vielä onnistu. Juhlapäiviäkin on ollut, kutonen täytti 5 vuotta ja seiska täytti 3 vuotta. Kolme vuotat täytettyään pääsi myös seurakunnan päiväkerhoon ja on käynyt siellä jo kolmasti.


Meille on pikkuhiljaa muuttanut neljä pupua  :)  Tässä kuvassa ensimmäisenä saapunut  Lara pupunen.

Mukavaa syksyistä viikonloppua kaikille. Toivottavasti se lumi ei ensi viikolla kuitenkaan vielä tule, vaikka sellaisiakin ennusteita on nähty.







keskiviikko 28. elokuuta 2013

Organisointia

taputtelen itseäni olalle, niin hyvin olen organisoinut meidän harrastusrumban, musta saisi joku vielä hyvä organisaattorin johonkin työpaikalle, vink, vink.

Meillä viisi lasta harrastaa ja minä itsekin sain kaksi harrastusta ja harrastukset sijoittuu vain kolmelle päivälle, eli ei joka ilta menoa ja ei edes iltaisin edes taas suhausta, vaan kaikki onsuht hallittua.

Tiistaina on 17.00-17.30 nelosen soittotunti ja todennäköisesti klo 18-19 vitosen sählykoulu ja ovat kirkolla viereisissä rakennuksissa. Helppo homma siis. Keskiviikkona alkaa klo 17.45 kolmosen soittotunti, josta hän itse siirtyy orkesteriharkkoihin naapurirakennukseen, siinä on kyllä tunnin väli, mutta ei hälle ongelma, ulkoilee sen aikaa. Klo 17-18 on nelosen orkesteriharkat ja hänet saan vietyä samalla kuin kolmosenkin. Itse menen niska-hartiajumppaan klo 17-18. Kolmosella  loppuu 19.30, jolloin pääsemme ajelemaan kotiinpäin, kun jumpan jälkeen käyn nelosen kanssa kaupassa.
Torstaina kakkosella on kuvis, jonne menee kaverinsa kanssa itekseen, kun jäävät suoraan koulusta ensin kylille, käyvät syömässä yms. Heidät pitäisi noutaa  klo 20. Itse menen esikoisen kanssa tekemään puutöitä klo 18-20.15 samaan rakennukseen josta tuon kakkosen noudan, eli hän odottelee vain vartin. Ja samalla kun menen puutöihin heitän kolmosen kaverinsa kanssa srk:n liikuntakerhoon ja heillä loppuu aiemmin kuin kuvis ja puutyöt, niin ehtivät kävelemään tuonne missä minäkin olen. Sitten kaikki kyytiin ja kotiin. Tosi hyvin vai mitä???  Olen niin tyytyväinen itseeni.

Tosin oma jumppa jää tänään väliin, kun menen seiskojen vanhempainiltaan....

Saas nähdä kuinka känkkäränkkävauva meillä tänään on, kun sai tänään kolme rokotusta, nyt onneksi nukkuu.


tiistai 27. elokuuta 2013

Huolta ja murhetta

Olen ollut hiljaa, kun en ole jaksanut kirjoittaa ja toisaalta ei viitsisi aina kirjoittaa negatiivissävytteisesti....on ollut kaikenlaista huolta murhetta, josta nyt en viitsi tässä avautua. Liittyy lapsiin ja asioihin joille en oikein mitään voi, mutta saa sydämen sykkyrälle ja korvien välin koetukselle....toivottavasti helpottaa ja pian.....

Koulut lähti käyntiin ja pääasiassa hyvin.....arki rullaa taas. Pikkuhiljaa harrastuksetkin alkavat pyöriä ja niihin uppoaa rahaa ja aikaa. kalenteria yritän sumplia. Olen aika hyvin saanut sumplittua samoihin päiviin ja samoihin aikoihin, että menee monta kärpästä yhdellä iskulla ja itellekin olen saanut pari harrastusta.

Itse ajattelin kokeilla jotakin ihan uutta, aloitan puutyöt. Tarkistin toki ensin, että se onnistuu vaikka en osaa mitään ja onnistuu se, esikoinen lähtee mun kanssa. Eli itse käyn viikolla niska-hartiajumpassa ja siellä puutöissä, itse harrastan vaan jos sopii aikatauluihin muitten menojen kanssa ja nuo sopii niihin aikoihin, kun joka tapauksessa joudun odottelemaan tuolla kirkolla. Esikoinen lähtee kanssani puutöihin, hän jätti soittamisen orkesterissa, jota harrasti neljä vuotta.
Kakkonen käy kuvataidekoulussa. Kolmonen soittaa puhallinorkesterissa käyrätorvea, kolmas vuosi käynnistyy nyt, se vaatii toki myös yksityissoittotunteja, mutta siinäkin oli onni myötä ja ne on samana päivänä.
Nelonen aloittaa nyt myös puhallinorkesterissa klarinetin soiton, ja siihen vaaditaan myös yksityissoittotunteja, joitten päivä ja aika ratkeaa tänään. Vitonen haluaisi sählykouluun, mutta se varmistuu vasta kun torstaina kuulemma aikataulua ja hintaa.
Kutosen piti mennä kansalaisopiston lastentanssiin, mutta ilmoittautuminen oli eilen....ja unohdin.....tänään olisi voinut ilmoittautua varalle, ja olisin ollut sijalla yhdeksän, ihan turhaa siis. No vieläpä tuo pärjää ilman harrastuksiakin. Käy sentään kerhossa.

Kiireisimmät päivät meillä siis keskiviikko ja torstai....

Ihania kesäisiä kelejä ollut. Ai niin, onhan meillä kaksi uutta perheenjäsentäkin, kaksi kääpiökania sai omakseen tuo nelonen. Ihania ovat ja hyviä ruohonleikkureita. Pitääpä ottaa kuvia ja ennenkaikkea kuva tuosta hienosta ulkomökistä/häkistä,. jonka mies esikoisen kanssa rakenteli, on meinaan hieno.

Mukavia, aurinkoisia päiviä kaikille  :)


perjantai 16. elokuuta 2013

Ihan puhki ja poikki

Siis minä itte, oon ihan puhki ja kuitti ja kaikkea....tosi rankkaa tämä koulun aloitus. Ei vaan muutenkin koko viikko ollut tosi stressaava ja raskas, aivot käy koko ajan ylikierroksilla ja stressaan joka asiasta, ja asiaa ei mitenkään auta huonosti nukutut tai ei lainkaan nukutut yöt.

Tänään tuli ihana perhetyöntekijä ja mä lähdin vain vauvan ja serkkuni kanssa kahden tunnin lenkille, teki hyvää, jopa korvien väliinkin.

Ehkä tästä taas noustaan ja postataan positiivisemmin.


tiistai 13. elokuuta 2013

Ja niin alkoi arki!

Täällä me nyt kotosalla enää pikkuväen kanssa ja on niiiiiin hiljaista. Ei ollut hetki sitten kun kaikki kouluunlähtijät olivat enemmän ja vähemmän jännittyneissä fiiliksissä ja sehän purkautuu metelinä ja toisiensa ärsyttämisenä.
Meiltä lähti viisi koululaista esikoinen kasille, kakkonen seiskalle, kolmonen vitoselle, nelonen kolmoselle ja vitonen ekalle. Kaikilla on siis jotakin uutta tulossa. Esikoisella paikka on jo tuttu, mutta tulee valinnaisaineet ja sen myötä toivottavasti uusia kavereita ja varmaan paljon muutakin uutta. Kakkosella alkaa ihan "uusi elämä", kun siirtyy pienestä kyläkoulusta suureen yläkouluun ja kaikki on uutta. Kolmonen siirtyy yläluokkaan, tämän myötä ope vaihtuu ja uusia aineita tulee ja yleensä se hiukan vaikuttaa kaveripiiriinkin. Nelonen meni kolmoselle ja myöskin ope vaihtui ja aineita tulee lisää ja hommavaikeutuu. Ja vitonenhan on ollut tuolla koulussa eskarinkin, mutta on nyt virallisesti koululainen, eppu ekaluokkalainen.

Paljon muutosta siis....äitiäkin jännittää niin kovin monia asia.....oppiminen ja sen sujuminen ja kaveriasiat.


Ekaluokkalainen menossa odottamaan koulukyytiä, hyvä että kuvan kerkesin.....

 Uutta kohti.....

Että heippa vaan, sinne meni. Kummallinen fiilis....haikea? jotain sellaista. Päärjäähän ne?  Kai ne pärjää?

Turvallista koulutietä kaikille omille ja muillekin lapsille ja nuorille  <3




perjantai 9. elokuuta 2013

Kuvia....

Sateenkaari ja sen toinen pää on meidän pihassa, koska sateenkaaren päässähän on kultaa <3

Sisko ja sen veli.

Lomalla  :)   (vaikka noin paksut kintut pitäisi kyllä olla alati liikkeessä....)

Neiti taitaa olla fani?  Jep, jep......

Kurkistus esikoisen maailmaan....ja on ihan parempi ettei näykään enempää.....







16 vuotta sitten....

....sanoimme TAHDON, 250 juhlavieraan läsmöollessa ja ilma oli kuuma ja hikinen. Eli tänään on hääpäivä, 16 vuotta avioliiton ylä- ja alamäkeä. Matkaan mahtuu kaikenmoista, suurimpana varmaan nuo kahdeksan rakkauspakkausta. Välillä on ollut tiukkoja paikkoja ja rakkaus koetuksella, mutta kaikesta on selvitty - yhdessä. Ja kun jatkuvasti on päällä pikkulapsiarki, niin ei se ainakaan helpota parisuhdetta. Mutta yhä ja edelleen rakastan sinua ukkokulta  (lukee kuitenkin tän blogin  ;)   )  ja tätä meidän ihanaa perhetttä.

Meidän parisuhdetta kuvastaa hyvin Juha Tapion biisi kaksi vanhaa puuta:

Minä rakastan näitä
Iltojani kanssans sun
Kun hetken päässä aamu odottaa

Ja me nauramme ja
Silmiämme pyyhimme ja
Helppo huominen on unohtaa

Oomme taas kuin kaksi lasta
Jotka aikoinaan
Puolivahingossa lähti
Samaa tietä kulkemaan

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: "me kai ollaan niin kuin nuo"

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaan kantta kohti kasvaneet

Ehkä vuodet ovat kuorta
Ja talvet viimoillaan
Hiukan ohuemmaks raapineet

Kuinka onkaan kaksi lasta
Matkan myötä muuttuneet
Se ihme on kai vasta
Oomme tänne selvinneet

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: "mehän ollaan niin kuin nuo"

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

 Jos olisi ollut lapsenvahtia tarjolla, niin olisimme toki menneet yhdessä syömään, mutta kun ei ole, niin ilta menee normaaleissa kuvioissa. Pienet herkut hain leipomosta kahvin keralla.

Aiheesta arkisempaan. Kävin tänään hammastarkastuksessa neidin pian 5 vuotta kanssa. Kävin ekaa kertaa tuon sivuterveysaseman hammaslääkärillä ja voi kun hän oli ihana. Tuollaiselle lääkärille itsekin uskaltaisin mennä. Hyvät oli neidin hampaat ja kehuja sai. Kaksi etuhammastakin jo vaihtunut rautahampaisiin.

Piti lisätä muutama kuvakin, mutta ei taas toiminut tuo kuvien lisääminen. Myöhemmin sitten. Mukavaa viikonloppua kaikille - sitä viimeistä ennen koulun alkua.


tiistai 6. elokuuta 2013

Seitsemän yötä enää.....

....ei meillä toki lasketa, mutta....niin monta yötä vielä/enää kun loma loppuu ja koulu alkaa.
Eilen pohdittiin, että onko nyt syksy vai kesä, no ei nyt toki syksy, vaan vielä on kesää jäljellä....mutta kyllähän koulun alku ainakin syksyä kohti menosta kertoo. Samoin kun postiloodaan ilmestyi kansalaisopiston esite, ja kaurapelto näyttää enemmän keltaiselta kuin vihreältä, kyllähän ne jotain syksyn tulosta kertoo.

Vielä on koulutarvikkeet reppuja ja vaatteita lukuunottamatta hankkimatta. Hankintalistalta löytyy erilaisia kyniä, viivottimia, teroittimia, kumeja yms. Kerkeehän tässä vielä.
Kuljetustiedot löytyi eilen netistä, joten sekin konkretisoi, että lähellä on. Mutta vielä kerkee käydä rannalla ja mökkeillä ja muuta, säätkin ovat mitä parhaimmat.

Sisustuskärpänenkin on mennyt puraisemaan. Ja se ei ole mitenkään hyvä asia, kun siihen tarvittaisiin sitä rahaa. Löysin kyllä alesta muutaman parin verhoja tosi edullisesti. Tilasin siis jotexilta. ja nyt on tyttöjen huoneissa ja makkarissa uudet verhot. Tekisi mieli ostella tyynyjä ja mattoja, niinpä....ei ole sponsoria löytynyt.

Mutta yhtä asiaa meillä odotetaan hartaasti. Pupua tai pupuja, kahta kääpiökania, jotka muuttavat meille loppuviikosta. Siis heti kun Saksasta tilaamani häkki saapuu. Ja se oli halpa, 54 euroa vaan, iso häkki. Puput on tuon nelosen. Toki autan häkin siivoamisessa ja katson, että hän pupunsa kunnolla hoitaa, mutta omistaja on hän. ja kuinka niitä odotetaankaan. Tulee onnellisia pupuja  :)

Nyt on lakisääteinen kahvitauko ja ilman mitään pullaa tai muuta, kun siitä kahveepullasta yms. on päästävä eroon, samoin karkista ja sipisitä ja, ja.....itsekuri kun löytäisi kotiin!


torstai 1. elokuuta 2013

Elokuu

Niin se vaihtui heinäkuu elokuuksi. Joko kesä on ohi....no ei sentään. Mutta kyllä Suomen suvi on aivan liian lyhyt. Minä kun en ole talvi-ihminen vaan kesäihminen.

Kuopus tuli toissapäivänä kokonaiset 3kk. Hieman on vaativainen, eikä ihan hieman. Ja pulauttelee kovasti. Pitutta oli jo 57cm ja painoa noin 5500g.


Siskon sylissä on hyvä olla  <3

Sadonkorjuun aikakin on käynnistynyt. Kasvihuone tuottaa tomaatteja, kurkkua ja kesäkurpitsaa. Omasta maasta on kaivettu  perunaa ja sipulia. Herukat pensaissa kaipaisi kerääjää....ei hirveästi innostuneita ole löytynyt. Äitini poimi minulle mustikoita ja kanttarelleja. Tänään leipasin punaherukka-marenkipiirakkaa ja olipas hyvää.....


Että eipä kummempia, viimeisiä lomapäiviä, nautitaan niistä kaikki.




lauantai 27. heinäkuuta 2013

Haaste

Nappasinpa Tuulenpesän eloa blogista: http://tuulenpesassa.blogspot.fi/  seuraavan haasteen...

1. Minkä menetys sinua on kirpassut eniten?
Isäni kuolema toukokuussa 2011. 
2. Kun tänään katsot elämääsi taaksepäin, mitä mieleesi tulee ekana, mitä harmittelet yhä? Mietin ja mietin, mutten keksi. Ehkäpä se liittyy tohon isäni äkilliseen kuolemaan, olisi pitänyt sanoa, kuinka tärkeä hän meille oli......
 
3. Oletko kateellinen tai ollaanko sinulle kateellisia? Mistä ja miksi?
Minulle tuskin ollaan kateellisia. Itse joskus koen kateuden piston tyhmistä materialistisista asioista, mutta menee nopeasti ohi.....kateellinen olen kyllä siitä, että joidenkin lapsilla on isovanhemmat, jotka vievät ja touhuavat ja muutenkin ihmisten tukiverkoista tunnen kateutta. 
4. Käsi sydämelle, huudatko lehtimyyjille, ovikaupustelijoille, kerjäläisille?
No en huuda  :)  Huutaako joku muka?
 5. Oletko oikeasti onnellinen? Miksi?
Olen onnellinen. Perheestäni, suurperheestä, josta olen aina haaveillut.
6. Tunne vai järki-ihminen? 
Tunne (valitettavasti, koska joskus olisi parempi ajatella järjellä.....)
7. Asia, mikä sinun pitäisi tehdä, muttet ole tehnyt vieläkään ja miksi se vieläkin on tekemättä?
No niitä asioita on varmasti sata.....mutta ainakin pitäisi varata aika hierojalle.
8. Kuinka rasismi sinussa tulee esille?
Mielestäni en ole rasisti.
 
9. Minkälainen kuva on facebookissa profiilikuvanasi? 
Taitaa olla joku omakuva tältä kesältä. Ei mikään edustava, mutta.....
10. Onko erotiikka sallittua vanhoillakin? (vanhempasi, isovanhemmat, sinä itse kenties? )
Hassu kysymys....tottakai.


perjantai 26. heinäkuuta 2013

Toisaalta ja toisaalta....

Siinäpä sitä otsikkoa kerrakseen. Mutta tarkoittanee, että on kiva olla lomalla tai siis että lapset on lomalla, mullehan se on enempi lomaa, kun menevät kouluun....Eli siis mukavaa, että ovat lomalla, mutta ainakin nuo alakoululaiset voisivat jo ihan toisaalta lähteä kouluunkin. Alkavat vissiin olla jo täynnä toisiaan ja lomailua ja muakin....ja mistäkö sen huomaa....jos tähän voisi lisätä ääntä, joka tulee tappelusta ja härnäämisestä ja kiusaamisesta ja valituksesta, niin lisäisin tähän. ja kello on vasta puol ysi.

Kävin jo kattelemassa koulun sivuillakin, että joko kuljetustiedot on päivitetty, ei ollut, ei siis pääse vielä fiilistelemään, että koulu alkaa. No ehkä ensi viikolla. Noille ei-koululaisillekin tuli eilen jo kerhokirjeet, kun kaksi menee seurakunnan päiväkerhoon. Se nyt on vain kerran viikossa - turhan vähän. Ja ennen se oli 2.5 tuntia kerrallaan edes, nyt sitäkin oli vähennetty, enää kaksi tuntia viikossa pääsee kerhoilemaan. kai sekin sitten täällä landella loppuu vuoden päästä.....

Taitaa tulla tänäänkin hellepäivä. Pihalla olisi mukavaa, MUTTA meille on tullut joku uusi hyttyssatsi, jonkun aikaa niistä sai olla melkein rauhassa, MUTTA nyt niitä on taas ihan hirveästi, ne syö ihan elävältä. Todella kurjaa. Eilenkin pyykkiä ripustaessa tuli ties kuinka monta puremaa.

Ei auta, puuron keittoon, alkaa kuulua vaativia kysymyksiä, koska sä sitä puuroa keität. No keitän, keitän, mutta kun nuo teinitkin tulee puurolle, niin ei sitä viitsi ihan seiskalta keittää kun nuo ensimmäiset herää....kauhan varteen, se on moro!


torstai 25. heinäkuuta 2013

Uimakoulu

Vitosen uimakoulu suoritettu ja hyvällä menestyksellä. Alkeisuimamerkki plakkarissa. Säät olivat pääasiassa huonoja ja oli kylmää ja tosi kylmää, mutta sinnikkäästi poika meni ja teki kaikki mitä käskettiin.


Hyvä, hyvä!  Jatkouimakouluakin olisi ollut tarjolla ja sinne olisin halunnut ainakin tuon 9 vuotiaan, mutta eipä se ollut mahdollista, kun olivat eri aikaan ja matkaa oli tuonne uimakouluun noin 20 kilsaa/suunta. Siinähän olisi ollut sitten koko päivä autoajelua.
Viisi vanhinta ovat nyt suorittaneet alkeisuimamerkin, niin kauan on tahkottu alkeisuimakoulua, että alkeisuimamerkin saavat hankittua. Osan kanssa siihen on tarvittu useampi kesä, kun uimakoulua on täällä vain kesällä kaks viikkoa.

Nyt onkin taas helteet ja uimakelit. Polskutelkaahan!



tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kesä vaiko syksy

On ollut viime aikoina hieman epävarmaa kumpiko kausi on menossa. Mutta eiköhän se kesä ole ja pysy, on ainakin helteitä taas luvattu. Hieman huonoon kohtaan nämä kylmät nyt tulivat, kun on ollut tuon vitosen uimakoulu. Alkoi viikko sitten maanantaina ja silloin vielä paistoi ja järvivesikin oli tosi lämmintä +22 asteista. Tänään Järviveden lämpötila oli enää +16 astetta, että nopeasti ja paljon on laskenut. Hirveä tuuli kun on käynyt.

Meillä alkoi osittain jo arki, kun isäntä lähti eilen töihin. Että Nyt täytyy taas sumplia ja kulkea joka paikkaan ilman toista aikuista ja ilman apua. No eiköhän se jo minultakin suju, mutta nopsaan sitä tottui, ettei tarvi pärjätä yksin. Lapsilla alkaa koulu tasan kolmen viikon päästä. Eilen ostettiin reput esikolle ja vitoselle ja vaatteita kakkoselle.

Kaveripulaa tuntuu potevan moni muksu meidänkin perheessä, vaikka noita sisaruksia onkin, niin silti...naapurissa kun ei asu yhtään kaveria, joten ei voi vain poiketa kaverille tai kaveria hakemaan. Aina on kyydeistä kiinni. Ja näkyypä nuo menot menevän aika ristiinkin. Silloin kun meille sopii niin kaverille ei sovi ja päinvastoin. Ja kun niitä vaihtoehtoja ei ole paljoa, kun kavereita ei kellään ole montaa. Se on täällä maalla asumisen huonoja puolia, kun porukkaakin on vähemmän. Vitonen on ihan innoissaan kun uimakoulussa on saanut kaverin, harmi vain että sekin kaveruus on aika lyhkäinen, kun uimakoulua on jäljellä enää kolme päivää. Mutta hauska on huomata kuinka nuo kaveruudet muodostuu, nytkin vaihtoehtoja on monta ja yhtäkkiä yhden kanssa sujuu tosi hyvin  :)
Itselläkin on vähän sellainen kaveripula....

Pitäkäähän huolta itsestänne ja toisistanne.