Toivottavasti tästä kirjoituksesta ei tule negatiivissävyinen, kun sattuu ottamaan aivoon...vastoinkäymisten ja p***** määrä elämässä tuntuu olevan vakio. Milloin lienee vastoinkäymiset lakkaa??? Huoh!! No se siitä aiheesta.
Sisustuskärpänen on pikkasen puraissut. Toki huusholli olisi vallan erilainen, jos ei olisi pieniä lapsia, mutta onneksi niitä rakkauspakkauksia kuitenkin on. Nyt etsinnän alla olisi säilyslaatikoita, koreja tms. mielellään kannellisia ja vieläpä kauniitakin. Kun ne tulis tähän olkkariin pikkuväen leluille ja tavaroille. Vinkkejä saa laittaa!!
Aina ihailen blogeissa ja muualla ihmisten valkoisia sisustuksia, olisi niin ihana, mutta ei toimi meillä, kun on noita sottasormia ja eläimiä. Toki meilläkin pyritään mm. syömään pöydän vieressä, mutta joskus lipsuu. valkoiset verhot sain hommattua.
Ja nyt tuli se odotettu kunnon talvikin. Vaikken niin talvi-ihmisiä olekaan niin kyllä tuo valkoisuus virkistää. Ja mikä parasta lapset viihtyvät taas ulkona. Hiihtävät ja pulkkailevat ja kelkkailevat ja rakentavat lumimajoja jne. Luistelukenttä meillä on vasta tuolla 12 km päässä lasten koululla. Onneksi luistelevat koulussa ja hyödyntävät odotustunnitkin luistelemalla.
Vietimme viime viikonlopun mökillä pitkästä aikaa. Ja koko talven lumet oli sillä aikaa tulleet. Oli siellä lumitöitä,naurettiinkin ukkokullan kanssa, että lähdettiin vähän mökille lomailemaan ja sai kyllä huhkia olan takaa lumitöitä. Käytiin ostamassa pari lumilapiotakin lisää. Mutta oli meillä mukava viikonloppu, yhdessäoloa perheen kanssa. Kukaan ei kadonnut huoneeseensa tai tietokoneelle tms. Laitanpa tähän pari talvista kuvaa mökiltä. Blogista löytyy aiemminkin mökkikuvia, mutta ilman sitä valkoista.
Lapset ovat toistaiseksi pysyneet terveinä, kop-kop. Meille ei iske flunssat tai kuumeet lainkaan, en edes muista koska viimeksi. Ja hyvä niin. Mutta tuo vatsatauti on peikko, jota kammoan. Ja se vaanii taas....mutta milläs estät, et millään. Meillä kaikilla kai on joitakin fobioita, minulla se.
Isästä piti jälleen kirjoittaa. Ihan vain kertoakseni kauanko kestää, jotta saa kuolinsyyn ja kuolintodistuksen, jos kuolee tuolla tavalla yllättäen. 8kk!! Aika pitkä aika mielestäni tällaisessa asiassa epätietoisuutta. Mutta nyt se tuli. Ja isä oli sairas mies, miksei hän mennyt lääkäriin. Miksen huomannut , että hän oli sairas, miksen pakottanut lääkäriin, olisiko isä hoitanut itsensä kuntoon ja olisiko vielä täällä keskuudessamme?! Kysymyksiä vailla vastauksia. Voi isä <3
Ja vieläpä kuva meidän perheen riiviöstä, aina pahanteossa :)
Mukavaa pakkaspäivää kaikille!
Mä myönnän että välttelen tällä hetkellä avoimelle menoa kun on toi oksutauti liikkeellä.Yöök!
VastaaPoista