Ei mitään sanottavaa

Tuntuu ettei ole mitään sanottavaa ja toisaalta olisi paljonki. Stressit ja murheet vie jotenkin keskittymiskyvyn muualle ja aiheuttaa kamalan ihottuman....joo mulla stressi saa aikaan hirveän ihottuman ja nytkin toinen käsivarsi on ihan ruvella ja kipeä.

No mistähän alkaisi, kun en ole pitkään aikaan kirjoittanut....Syysloma oli ja meni ja meni pieleen. Vaikkakin facebook päivitystäni lainaten, lomaa se on huonompikin loma. Kuopus oli kovassa kuumeessa miltei koko viikon, tosin eihän meillä nyt sentään koko viikon lomaa ollut. Mutta mökille ei sitten päästy lainkaan.
No päästiin Robinin keikalle ja saatiin vietettyä vanhimman tyttären 13 vuotissynttäreitä.
Uskomatonta, että hänkin jo täytti 13 vuotta....niin se aika menee ja lapset kasvaa. Ihana nuori nainen, joskus hieman haasteellinenkin  ;)

Ja se Robin  <3  oli vaan niin ihqu  <3  Olin keikalla kolmen vanhimman tyttären ja yhden lainalapsen kanssa. Ja kyllä se nuori mies vaan osaa, wau!

Kouluun paluu oli sitten tällä viikolla, viikko alkoi kovissa pakkasissa tai no kovissa ja kovissa, mutta -11 oli kahtena aamuna. No nyt onkin sitten saman verran lämmintä ja kuraa ja mutaa ja märkää ja harmaata....

Eilen oli erikoinen keli, tiistain ja keskiviikon välin oli satanut jäätävää tihkua ja vettä ja maa oli ollut kylmä, uskomatonta kyllä, täällä oli ihan hirveä keli ja tiet aivan jäätiköllä. Mies asiasta soitti ja varoitteli....
No ensin lähti yläkoululaiset isommalla bussilla 7.05 ja hetken päästä soittivat, että ovat ojassa....great....3 kilsaa meiltä. No siinä sitten äkkiä pikkuväkeä sängyistä ylös ja vaatteisiin, kunnes muksut soitti, että ei tarvii tulla, kun menevät sillä toisella, jonka määrä ottaa noi pienemmät 7.15. No se tuli myöhässä, otti nuo pienemmät vasta 7.40 ja muutaman muun ja lähtivät matkaan.....kohta soi puhelin ja arvaatte varmaan....äiti...me ollaan ojassa ja syvällä....sydän kurkussa matkaan. Nyt jäi aamupalat kesken ja matkaan. Nyt onnettomuuspaikka oli 5 kilsaa meiltä, toiseen suuntaan. Lähdin ajamaan ja tiellä pysyminen oli tosi haasteellista, ja mulla oli vielä talvirenkaat, vauhtia oli 20km/tunnissa.
Siellä ne olivat bussi melkein kyljellään....otin omani kyydistä ja mietin, että mistäs nyt.....no paikalle hälytetty taksi tuli samalla ja alakoululaiset lähtivät sillä alakouluun ja pääsivät kuin pääsivätkin perille. Yläkoululaiset tulivat kanssani kotiin, kyllä kaksi ojassakäyntiä oli heille jo ihan tarpeeksi ja kouluun viestiä, että täältä ei pääse kouluun....aikamoinen aamu siis.

No sade ja ilman lämpeneminen aiheutti nopeasti sen, että tiet muuttuivat jäätiköstä kuravelliksi. Ja pääsin kuin pääsinkin iltapäivällä liikenteeseen, oli ohjelmassa vanhempainvarttia ja harrastuskuskausta. Ihanaa oli päästä myös jumpalle.

Tänä päivänä oli jo sitten ihan normi aamu. Tänään puutöitä vuorossa ja kuskausta....