maanantai 30. syyskuuta 2013

Syyskuun viimeinen

Huomenna on siis lokakuu ja tänään syyskuun vika (vitsi mikä päättelykyky), pikkumies on tänään jo 5kk!

Aamulla herätessä oli pakkasasteita jo -2 ja lisää on kait luvassa. Mutta lämpöäkin joku ennuste lupasi vielä. Että ei kai sitä lunta ihan vielä.

Meillä oli ihana leppoisa viikonloppu, oltiin vain oman porukan kesken kotosalla. Pääasiassa laiskoteltiin, no hiukan jotain kotihommiakin.

Esikoisen kanssa katselin maantiedon koealuetta viikonlopun, ja itse ainakin osaan jo ulkoa monta asiaa Euroopasta ja maapallon pinnanmuotojen muokkautumisesta. Toivottavasti pojallekin jäi jotain mieleen. Koulu kun hälle ei tällä hetkellä tunnu maittavan, ainakaan opiskelumielessä, kavereitten kanssa siellä on vissiin ihan jees hengailla.
Pikkumies 3v pukisi vain ja ainoastaan aina kauluspaidan päälleen, on hienoja kaivuripaitoja ja muita poikamaisia juttuja, mutta hän haluaa vain ja ainoastaan kauluspaitoja. tarvii varmaan hankkia muutama lisää ja sellaisia, joita ei tarvitse silittää. Muutenkin inhoan silittämistä, niin en kai nyt ala urakalla silittämään kolmevuotiaan pojan kauluspaitoja ihan arkikäyttöön.  Niin tehokas äiti-ihminen en ole.

Ihana kun nuo olivat eilen kirkossa, kuten eilen kirjoitinkin. Nyt tuo pieni 3 vuotias lausuu sujuvasti: "Rakas Jeesus olen pieni, suojaa sinä aina tieni...."  <3  Hyvin tarttuu kaikki pieneen mieleen.

Sain vihdoin nuohoojakin tilattua, tännelandelle kun se ei tule automaattisesti. En kyllä tiedä tuleeko enää muuallakkaan. No nuohooja tulee perjantaina. Ilmoitin sitten mitä kaikkea nuohottavaa löytyy ja jouduin laittamaan sitten viestiä perään, että ei siinä kaikkia, vielä löytyi kaksi pesää  :) eli kuusi nuohottavaa kohdetta. No ei kaikkea voi muistaa......

Olin torstaina puutöissä jälleen, ilman esikoista, kun hänet jätin opiskelemaan. No tein työstämistäni puunkappaleista liimalevyn. Tytöt pääsivät harrastuksistaan aiemmin ja tulivat istuskelemaan sinne ja odottelemaan. Kysyin harrastustoverilta, että mistä noita viiloja löytyy ja kyseessä oli taltta. Eli pieni virhe, sanoin talttaa viilaksi, ymmärrän kyllä noitten työkalujen eron. Mutta pointti, kun lapset olivat todistamassa erhettäni, niin olenpa saanut kuulla siitä....

Syksyistä alkanutta viikkoa  <3


sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Syksyistä

Kuinkahan usein mun päivityksen otsikot on sääpainotteisia....
No syksyistä ja kylmää kuitenkin. Kovalla tohinalla on etsitty pipoja ja hanskoja ja takkeja, kamalasti ei hankintoja tällä kertaa tarvinnut tehdä, talven varallekaan ei varmaan kenkiä kummempia. Joskus näinkin.

Isäntä läks kutosen ja seiskan kanssa kirkkoon, on perhekirkko ja päiväkerholaiset on enkeleinä. Jotenkin siitä on tullut isännän juttu käydä nuo kirkkoreissut, ei siinä ettenkö minäkin lähtisi, mutta nytkin jäin kotiin. Tosin mulla sunnuntaiaamut on kovin laiskoja ja hitaita, että johtuneeko siitä. Mies haki mummunsakin mukaan.

Perjantaina vietettiin kodin ja koulun päivää. Vein aamulla pari lasta kerhoon ja sitten suuntasin kuopuksen kanssa alakouluun. Ensint osin palaveerasin vitosen asioita erityisopen kanssa. No sen jälkeen menin alaluokkaan äidinkielen tunnille, siellä siis yhdessä opiskelevat esikoululaisista kakkosluokkalaisiin. Sitten oli vuorossa yläluokan bilsan tunti, siinä samassa luokassa vitoset ja kutoset. Ja viimeisenä seisoskelin hetken keskiluokan (3-4lk) liikuntatunnilla ja seurasin heidän suunnistustouhujaan. Onneksi laitoin pitkät kalsarit jalkaan, kun olikin aika kylmä. Mukavasti meni se parintuntinen ja sitten saikin hakea muksut kerhosta ja kotiin.

Viikonloppu mennyt leppoisasti. NYkyään tuntuu, että viikot on aika hektisiä, joten viikonloppu on ihanaa vain olla kotosalla perheen kesken. Ensi viikkokin näyttää jo aika buukatulta, normi harrastusrumbien lisäksi on kokousta ja neuvolaa ja sen sellaista.
Ja aatelkaa, se on lokakuu ihan just! Aika menee hirveää vauhtia, liian nopsaan, mun pieni vauvakaan ei ole enää pieni.

Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille teille! Jospa kuvia saisin aikaiseksi seuraavaksi.


perjantai 20. syyskuuta 2013

Pitkästä aikaa!

Syksykin on jo pitkällä. En ole saanut kirjoiteltua, kun olen ollut niin stressaantunut ja lamaantunut, kaikkia huolia ja murheita, jotka eivät vaan helpota. Välillä tuntunut, että järki lähtee....tai mistäpä minä itse tiedän vaikka olisi lähtenytkin. Mutta vannon ja vakuutan taas, että kyllä se pitää paikkansa, että pienet lapset ja pienet murheet ja isot lapset ja isot murheet.

Minä aloitin kaksi uutta harrastustakin. Keskiviikkoisin käyn lasten harrastusten lomassa niska-selkä ryhmässä ja on vallan mukavaa. Ja sitten kesällä jo päätin, että jos aikatauluun mahtuu, alan harrastamaan jotakin ihan uutta. Ja niinpä aloitin kansalaisopiston puutyöt torstai-iltaisin. Käyn siellä esikoisen kanssa. Kuulemma kautta aikojen ensimmäinen äiti-poika pari. En ole kuin koulussa aikanaa miljoona vuotta sitten tehnyt puutöitä. Ja eilen päästiin jo tositoimiin ja kyllä jännitti  niin, että meinasin jäädä kotiin. Itse teen sellaista reiluhkoa tarjotinta. Aloitimme sellaisesta koivulankusta, josta tehtiin suiroja, joista tehdään liimalevy tarjottimelle pohjaksi. Käytin eilen sirkkeliä, vannesahaa, oikohöylää ja tasohöylää. Ylitin siis oikeastaan itseni.

Flunssakin kävi kaatamassa minut. Minuun ei yleensä flunssat iske, mutta kaipa tuo stressi ja väsymys myötävaikutti siihenkin. Kyllä oli tuskaa olla kaameassa flunssassa ja hoitaa muksut ja muut hommat samalla. Mutta taas selvittiin.

Pieninkin kasvaa hurjaa vauhtia, ikää jo 4.5 kk ja painoa liki 7 kiloa. Melkein kääntyy vatsalleen, mutta ihan ei vielä onnistu. Juhlapäiviäkin on ollut, kutonen täytti 5 vuotta ja seiska täytti 3 vuotta. Kolme vuotat täytettyään pääsi myös seurakunnan päiväkerhoon ja on käynyt siellä jo kolmasti.


Meille on pikkuhiljaa muuttanut neljä pupua  :)  Tässä kuvassa ensimmäisenä saapunut  Lara pupunen.

Mukavaa syksyistä viikonloppua kaikille. Toivottavasti se lumi ei ensi viikolla kuitenkaan vielä tule, vaikka sellaisiakin ennusteita on nähty.