torstai 31. lokakuuta 2013

Anteeksi maalaisuuteni :)

Eilen facebookissa löytyi tosi hauska juttu, kopioin sen nyt tähän.

Tiedät että olet aito maalainen kun:

* Sinun mielestä on ruuhkaa koska 10 autoa odottaa vuoroaan traktorin ohittamisessa.
* Mittaat välimatkoja tunneissa.
* Näet ihmisten pitävän metsästysvaatteita sosiaalisissa tilaisuuksissa.
... ... ... * Asennat turvahälyttimen taloosi ja kaupantekijäisenä myös autoon, mutta jätät molemmat lukitsematta
* Ajat 100km/tunnissa puolen metrin lumikinoksessa silmää räpäyttämättä.
* Ainakin yksi sinun naapureista polttaa viinaa kotona ja kaikki tietävät sen, jopa poliisi koska se luultavasti on sen veli.
* Sinulla on käynnistyskaapelit autossa ja vaimosi/tyttäresi tietää miten niitä käytetään.
* Hirvet ovat vain osa maisemaa.
* Sinun mielestä traktori on hyvä ajoneuvo pojallesi/tyttärellesi mopedi- ja ajokortti iän välissä.
* Pukeutua hienosti tarkoittaa, että flanellipaidan helma laitetaan housujen sisään.
* Kun tapaat uuden ihmisen on sinun ensimmäinen kysymys on ”kenekä tyttö/poika se sinä olet tai minkä nimisiä sisaruksia sinulla on ”.
* Voit luetella kaikki nimeltä, jotka valmistuivat yhtä aikaa kanssasi.
* Olet ihan oikeasti ajanut 200 km edestakaisin osallistuaksesi juhliin.
* Koulut eivät ole kiinni koska sataa lunta tai on liian kylmä.
* Et voinut ostaa tupakkaa nuorempana, koska myyjät tiesivät tarkalleen kuka olet ja minkä ikäinen.
* On statusta että olet yhdessä jonkun kanssa joka on eri kunnasta kuin sinä itse.
* Nuoruudessasi tiesit tasan mihin kuppilaan kaverisi aikoivat mennä lauantai-iltana..eihän paikkoja ollut kuin yksi.
* Kun menet kävelylle harrastaaksesi liikuntaa, ainakin kaksi henkilöä pysähtyy ja kysyy: ”tarvikko kyytiä”.
* Viikonloppujännitys tarkoittaa käyntiä Ikeassa.
* Sinun opettajasi sekoitti sinut aina äitiisi/isääsi tai siskoosi/veljeesi.
* "Keltaiset sivut" koostuvat 4 sivusta.
* Et käytä vilkkua kääntyessä autolla koska kaikkihan tietävät minne olet menossa.
* Jos soitat väärään numeroon niin saat oikean sieltä.
* Puoli kuntaa pitää henkeään, kun joku yritys aikoo muuttaa pois paikkakunnalta.

Naurat täyttä häkää kun luet tätä, koska tiedät että kaikki on totta, jonka jälkeen jaat tämän kaikille kavereillesi....jotka ovat melkein koko kaupunki/paikkakunta


Aika moni osuu ja uppoaa  :)


keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Evakossa

Maanantai-iltapäivällä tuli mutkia matkaan, vesipumppu otti ja hajosi. Eli ei tullut vettä eikä voinut käyttää vessaa.....tällä porukalla hieman haastavaa. Ja alkoi ihan oikeasti ottaa hermoon. No me pakattiin kimpsut ja kamsut ja lähdettiin mökille. Onneksi oli sellainen vaihtoehto, vaikka se hiukan hankaloitti muksujen koulumatkaa, kun ei koulukyyti sentään sieltä hae. No isäntä piti vapaapäivän jo senkin takia, että saataisiin mahdollisimman pian uusi pumppu ja sai muksutkin kouluun.
Eilen sitten saatiin uusi pumppu ja hommat toimii taas. Kaikki kävi tosi nopeasti, onneksi naapurissa asuu putkimies, joka on myös kuopuksen kummisetä ja onneksi naapurustossa asuu myös muita apumiehiä, niin homma hoitui melkein ääntä nopeammin.
Ja voitteko kuvitella vanha vesipumppu toimi vain 40 vuotta!!! Eli aikas hyvän iän ehti saavuttaa.....

Mökillä oli käynyt vierailijoita tai lieneekö vakituisia asukkeja, jotka eivät vain näyttäydy meidän siellä ollessa. Sisällä oli ollut hiiriarmeija....yök. Eli siivoushommia ensin ennenkuin päästiin asettumaan taloksi. Ja sitten majavia, no ei sisällä toki. Olivat kaataneet joen varresta monta puuta ja padonkin olivat tehneet. Ja sitten oli pari puuta työn alla. Yhden huomasin saunan lähellä, mutta oli juuri ja juuri naapurin puolella. Mutta tuuli olisi voinut kaataa puun meidän saunan päälle ja se olisi ollut sen saunan tarun  loppu. Naapuri tuli sitten asiaakuuluvin varustein ja kaatoi puun.

Aikamoisia talttahampaita.....

Meillä yskitään taas urakalla....esikoisella todettiin astma vajaa kuukausi sitten ja lääkitykset laitettiin heti. Nyt sitten vissiin on jotakin flunssan poikastakin ja yskä on ihan hirveää, ei helpota lääkkeilläkään. Huolestuttavaa. Muutenkin koko astma huolestuttaa. Ja poikahan ei oireile kotona, esim. pidemmillä lomilla, mutta heti koulun alettua alkaa oireet. Kurjaa. Aamut on kamalia. En tiedä millä oloa helpottaisi.



Soittohommia. Kolmonen oli soittoleirillä viime viikonloppuna, joka huipentui komeaan konserttiin. Neiti oli ainoa käyrätorvensoittaja koko konsertissa. ja joku kenties miettii miltä moinen soitin edes näyttää, niin käyrätorvi näyttää tältä:



Tyttö on nyt soittanut tuota kaksi vuotta, kolmas vuosi alkoi nyt. Esikoinenhan soitti saksofonia neljä vuotti ja suureksi harmikseni lopetti kesällä. Mielestäni se olisi ollut hyvä harrastus.
No nelonen aloitti sitten uudessa alkaneessa orkesterissa ja hänen instrumenttinsa on klarinetti ja se taas näyttää tältä:

Soitininfoa  :)

Nyt kuopus vaatii huomiota, mukavaa päivää kaikille.



torstai 24. lokakuuta 2013

Ei mitään sanottavaa

Tuntuu ettei ole mitään sanottavaa ja toisaalta olisi paljonki. Stressit ja murheet vie jotenkin keskittymiskyvyn muualle ja aiheuttaa kamalan ihottuman....joo mulla stressi saa aikaan hirveän ihottuman ja nytkin toinen käsivarsi on ihan ruvella ja kipeä.

No mistähän alkaisi, kun en ole pitkään aikaan kirjoittanut....Syysloma oli ja meni ja meni pieleen. Vaikkakin facebook päivitystäni lainaten, lomaa se on huonompikin loma. Kuopus oli kovassa kuumeessa miltei koko viikon, tosin eihän meillä nyt sentään koko viikon lomaa ollut. Mutta mökille ei sitten päästy lainkaan.
No päästiin Robinin keikalle ja saatiin vietettyä vanhimman tyttären 13 vuotissynttäreitä.
Uskomatonta, että hänkin jo täytti 13 vuotta....niin se aika menee ja lapset kasvaa. Ihana nuori nainen, joskus hieman haasteellinenkin  ;)

Ja se Robin  <3  oli vaan niin ihqu  <3  Olin keikalla kolmen vanhimman tyttären ja yhden lainalapsen kanssa. Ja kyllä se nuori mies vaan osaa, wau!

Kouluun paluu oli sitten tällä viikolla, viikko alkoi kovissa pakkasissa tai no kovissa ja kovissa, mutta -11 oli kahtena aamuna. No nyt onkin sitten saman verran lämmintä ja kuraa ja mutaa ja märkää ja harmaata....

Eilen oli erikoinen keli, tiistain ja keskiviikon välin oli satanut jäätävää tihkua ja vettä ja maa oli ollut kylmä, uskomatonta kyllä, täällä oli ihan hirveä keli ja tiet aivan jäätiköllä. Mies asiasta soitti ja varoitteli....
No ensin lähti yläkoululaiset isommalla bussilla 7.05 ja hetken päästä soittivat, että ovat ojassa....great....3 kilsaa meiltä. No siinä sitten äkkiä pikkuväkeä sängyistä ylös ja vaatteisiin, kunnes muksut soitti, että ei tarvii tulla, kun menevät sillä toisella, jonka määrä ottaa noi pienemmät 7.15. No se tuli myöhässä, otti nuo pienemmät vasta 7.40 ja muutaman muun ja lähtivät matkaan.....kohta soi puhelin ja arvaatte varmaan....äiti...me ollaan ojassa ja syvällä....sydän kurkussa matkaan. Nyt jäi aamupalat kesken ja matkaan. Nyt onnettomuuspaikka oli 5 kilsaa meiltä, toiseen suuntaan. Lähdin ajamaan ja tiellä pysyminen oli tosi haasteellista, ja mulla oli vielä talvirenkaat, vauhtia oli 20km/tunnissa.
Siellä ne olivat bussi melkein kyljellään....otin omani kyydistä ja mietin, että mistäs nyt.....no paikalle hälytetty taksi tuli samalla ja alakoululaiset lähtivät sillä alakouluun ja pääsivät kuin pääsivätkin perille. Yläkoululaiset tulivat kanssani kotiin, kyllä kaksi ojassakäyntiä oli heille jo ihan tarpeeksi ja kouluun viestiä, että täältä ei pääse kouluun....aikamoinen aamu siis.

No sade ja ilman lämpeneminen aiheutti nopeasti sen, että tiet muuttuivat jäätiköstä kuravelliksi. Ja pääsin kuin pääsinkin iltapäivällä liikenteeseen, oli ohjelmassa vanhempainvarttia ja harrastuskuskausta. Ihanaa oli päästä myös jumpalle.

Tänä päivänä oli jo sitten ihan normi aamu. Tänään puutöitä vuorossa ja kuskausta....


keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Lehdet lentää, lehdet lentää, nyt syksy jo on.....

SYYSLAULU

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.

Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.

Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.

Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.

Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.

Nyt majakat me näämme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."

- Tove Jansson - (suom. Elstelä)

Vettä tulee niin, että kohta meiltä pääsee liikkumaan vain uiden tai veneellä. Ja on se niin mielenkiintoista, että yläkoulussa olevat lapset eivät voi pukeutua sään mukaisesti, vaan mieluummin kastumista ja/tai kylmää uhmaten. Onhan se toki mukava olla koko päivä märissä kengissä ja sukissa tai muuten märissä vaatteissa. Alakoululaiset sentään pukeutuivat sään mukaisesti: saappaisiin ja sadetakkeihin.  No etäisesti muistan oman asenteeni ja käytökseni yläkouluikäisenä.....

Viimeinenkin harrastus alkoi eilen. Vitonen eli rasavilli poikamme aloitti sählykoulun ja kivaa oli. Ja kuinka reipas tuo poika olikaan, kun äiti oli "kärpäsenä katossa". Poika ei siis tiennyt, että äiti katselee. Osasi hoitaa asiansa hienosti. Tuli hyvä mieli.

Tarttis alkaa kuvaamaan ja myymään pieniä vauvanvaatteita ja pieniä tytön vaatteita, miten se muka on niin raskasta tai vastenmielistä, että siirrän hommaa koko ajan...

Olen lukenut viime aikoina paljon kasvatusoppaita, lähinnä nuoria ja murrosikää koskevia. Ehkä kipuilen sen asian rinnalla ja pohdin asioita. Ei ole nuoruus helppoa aikaa, ei nuorelle itselle eikä vanhemmille. Paljon on tullut pohdittua asiaa.....niin haavoittuvaista aikaa. Vaaditaan ymmärrystä ja tukea ja oikeissa kohdissa, oikealla tavalla.....Ja kun maailma on kovin erilainen kun itse oli nuori, toki moni asia samanlaistakin. Toivottavasti vastoinkäymisetkin pian kääntyisi voitoksi.....
näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Mukavaa sadepäivää.


keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Kuvapostaus :)

Jos nyt laittaisi kuvia välillä.....

Pupuja  :)

Ihan itse käännyin....vihdoin ja viimein.

Mitä lie kynsijuttuja.....tai toi on kai ihan vaan yhdellä lakalla tehtyä. (mä mitään tiedä....)

Sisko ja sen veli....kakkonen ja kasi  <3  Ikäeroa noin 12.5 vuotta.

Vahtikoira  Mini.

Känkkäränkkä kylässä.....

Nyt pikkumiestä neuvolaan ja nelosta hammasröntgeniin....aamulla oli pakkasta -4, hrrr.....