huh hellettä

Se on kesä nyt. Jee, ihanaa!
Onko kaikkien muitten perheiden muksut käyneet jo uimassa?? Meidän ei ole, vaikka tossa meidän järvessäkin jo ihan uitavaa vettä ilmeisesti on, en vaan ole ehtinyt kuskaamaan. Niin kiireisiä olleet tämä viikkoa ja ensi viikkoa.
Maanantain ja tiistain ohjelmat tosin meni uusiksi, kun tulin sairaaksi. Ihan hirveä särky joka paikassa ja kova kuume, nyt muistona on vain kamala yskä. Maanantaina piti olla työvuorokin, kyllä nolotti soittaa töihin näin keikkalaisena, että en kykenekään lupaamaani työvuoroon. Maanantai ja tiistai meni enemmän ja vähemmän huilatessa.
Maanantaina kolmosen orkesterista kaikki saivat stipendin, kun olivat soittamassa siellä Pietarsaaressa puhallinorkestereiden SM-kilpailuissa.

Tiistaina oli kutosella kouluun tutustuminen. Oli se ahdistavaa kun toinen on niin pieni, vasta 5 vuotta ja täytyy jo pärjätä tuolla koulumaailmassa, koulun eskarissa. Kiva päivä kuitenkin oli ja varmasti jännä, unta ei tarvinnut illalla paljon etsiä.

Keskiviikkona olin iltavuoron töissä. Vitsi, että minä nautin tuosta työstä ja työpaikasta, siitä voisi oikeastaan kirjoittaa ihan oman jutun. Mutta työkuviot tulivat niin oikeaan saumaan ja olen niin tyytyväinen ja kiitollinen tuosta työpaikasta  <3

Eilen piti viedä esikoispoikaa spirometriatutkimuksiin, mutta jäi koulusta kotiin potemaan päänsärkyä, niin peruttiin tutkimuskin, maanantaina uusi yritys. Sitten oli illalla  viimeiset harrastuskuskaukset ja kahta tyttöä kuskattiin synttäreille.
Ajoinpa illalla ekan kerran nurmikonkin tälle kesälle ja tuli hiki  :)

Tänään mulla on kampaaja, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa, en edes muista koska olen viimeksi ollut kampaajallaa, en vuoteen aikanaan. Niin ihanaa. Toivottavasti tulee hyvä tulos siitäkin.
Huomenna kuskaan tyttären soittoreissuun aamusta ja haen muutamaa tuntia myöhemmin. Muu porukka lähtee tänään mökille, itse en taaskaan sinne kerkiä.
Sunnuntai näyttäisi tänään siltä, että ei olisi lainkaan ohjelmaa.....maanantaina pitää viedä se poika sinne tutkimuksiin ja maanantai-iltana meidän tatamin valtaa villkaiden pikkupoikien joukko, kun vihdoin ja viimein vietetään vitosen kaverisynttäreitä. Kolmonen kaverinsa kanssa on lupautunut avuksi järjestämään ohjelmaa.
Tiistaina ekaa kertaa minulta jää alakoulun kevätjuhla väliin, isäntä hoitaa sen reissun ja minu pitää olla yläkoululla ysien iltajuhlassa puhumassa, kahvittamassa ja jakamassa hymytyttö ja poika patsaat. Olisi vielä ollut päiväkerholaisten kevätkirkko samana iltana ja samalla kellonlyömällä, mutta sitä ei enää pystytty järjestämään, mikä on harmi, kun olisi ollut pienille tärkeä juttu.

Keskiviikkona olisi taas työilta, torstaina on pyhä ja yhden valmistujaisjuhlat, perjantaina muksuilla vielä koulupäivä ja ei yllättäin mitään ohjelmaa....vielä. Lauantaina on yläkoulun kevätjuhla ja todistusten jako ja alakoulun todistusten jako ja itse menen iltavuoroon töihin. Meillä olisi kyseisenä päivänä myös kahdet lakkiaiset, mutta itsellä ne nyt jää väliin, osa porukkaa varmasti käy muistamassa tuoreita valkolakkeja.
Sunnuntaina ollaankin jo kesäkuun puolella ja itse olen aamuvuoron töihin.....
Huh huh.......

Lämmityspuuhissa?

Aurinkoa kaikille. Nyt nautitaan lämmöstä  <3

Loppuelämäni ensimmäinen päivä

Oli 13.5., kolme vuotta sitten. Se oli päivä jolloin poliisit ilmestyivät ovelle ja kertoivat isäni kuolleen. Menetin yhden tukipilareistani. Se on päivä, josta tuli ikäänkuin eräänlainen rajapyykki. On ennen ja jälkeen isän kuoleman. Moni asia muuttui....itse kasvoin aikuiseksi. Jouduin opettelemaan paljon uutta, jota en olisi halunnut edes oppia.
Kolme vuotta....joka päivä isä on ajatuksissani. Olin aina isän tyttö....isäni oli kuollessaan vasta 57 vuotias. Surullista.

Silloin kolme vuotta sitten olin juuri tullut alakoulun kevätretkeltä Tampereelta. Tänäkin vuonna kevätretki osui näihin aikoihin. Olin siis alakoulun kevätretkellä Jyväskylässä perjentaina, hauska ja rankka reissu, niin ne ovat aina. Aamulla lähdettiin klo 8.15 ja palattiin 18.30. Kotonakin vielä humisi korvissa  ;) Ja rakkoja jaloissa oli peräti kuusi. On ilo tuntea kaikki lapset lasten koulussa ja on ilo ollut seurata monen kasvua ihan pienestä pojasta tai tytöstä nuoreksi, jotka siirtyvät pian poia alakoulusta. On hienoa seurata omien lasten kasvua ja kehitystä, mutta myös heidän koulutovereidensa. Olen ollut joka vuosi mukana kevätretkellä, paitsi vuosi sitten keväällä, jolloin olin sairaalassa odottamassa meidän viimeisen villahousun syntymää.

Töitä olen saanut tehdä taas muutamia päiviä lisää. Kesä varmaan on hiljaisempaa sillä rintamalla, mutta syksy tuo paljon töitä tullessaan. Jännää. Tykkään kovasti työpaikastani ja työnteosta, vaikkakin se on rankkaa ja väsyttävää. Mutta erilaista kuin viimeiset vuodet.

Kesä lähenee, päivät lämpenee (toivottavasti)....pitäkää huolta toisistanne  <3

Kesää kohti kiireesti.

Vaikka onpa tuo ilma ollut aika kylmä, että ei ihan kesäiseltä tunnu, mutta kaipa se sieltä pikkuhiljaa.
Kevät on myös kiireistä aikaa, on kokeita, kevätjuhlaa kouluista ja harrastuksista, kouluun tutustumista, leiripäivää, kevätretkeä ja vaikkapa mitä. Tosin myös harrastuskuskaamiset loppuu.

Eilen olikahdella tytöllä musiikkiopiston pääsykokeet. Toinen oli yrittämässä ekaa kertaa ja toinen jo toista kertaa. Saas nähdä miten tällä kertaa käy.

Itse olen käynyt jo useamman vuoron töissä. Ja syksyä kohti työt lisääntyy, mutta siten, että lapset silti hoidetaan kotona. Töissä käyminen  on ollut kivaa, mutta rankkaa. Koko ajan on uutta opittavaa ja työvuorojen jälkeen olen ihan puhki. Koskahan se helpottaa??

Tuulee niin, että tukka lähtee päästä....