Joulun jälkeistä elämää ja vuoden viimeisiä päiviä.....

Näin se on mennyt.....eipä ole moista jouluviikkoa nähty. Mustia jouluja toki, mutta vettä sataa ja joka paikka tulvii, pellot ja tienvieret. Maa vihertää, ihmiset soutelee järvellä ja naapurissa on lehmät laitumella. Moni haravoi tai tekee muita pihahommia. Meilläkin vietiin monot varastoon ja haettiin polkupyörät pois talvisäilöstä. merkillistä todella.

Joulu meni rauhallisesti, paketeista paljastui mieluisia juttuja. Ja syöty on - liikaa, nyt pitäisi alkaa ihan tosissaan keventää.....jos sitten ensi vuonna. Pari päivää armon aikaa.

Ihana eikö vain? meidän poikueen ainoa varattu kani. Muillekin kun löytyisi koti......poikueen isä lähtee torstaina leikkaukseen, sitten voi varoajan jälkeen muuttaa tyttöystävänsä kanssa takaisin yhteen ja meillä on yksi häkkiasumus vähemmän......

Söpis tämäkin  :)

Joulupuu on rakennettu......

Enkeleitä on heitä.....

Uudeksi vuodeksi kaikenlaisia uudenvuodenlupauksia suunniteltu, niistä sitten toisella kertaa.
Mukavaa loppuvuotta jokaiselle  <3

Viikon päästä on joulu.

Niin se on vuosi vierähtänyt melkein loppuun ja joulu on ihan ovella. Pelkäänpä kovasti, että selviämmekö sairastumatta/sairastamatta.....toivotaan, kädet kyynerpäitä myöten ristissä.
Aika ankealta joulusäältä tuolla ulkona näyttää, mutta sille nyt ei voi mitään, joulu tulee jokatapauksessa. Lahjahankinnat on voiton puolella ja muutenkin kaikki aika suunnitelmien mukaan. Joulusiivoa on ihan turha tehdä vielä, kun kerkee vielä moneen kertaan sotkeentumaan.

Vuoteen on mahtunut paljon iloa ja myös surua ja murhetta. isoin asia kuluneeseen vuoteen on tietysti tuo meidän pikkupojan syntymä. Pikkumies menee jo kovaa vauhtia pitkin lattioita ja juuri mikään ei ole häneltä enää turvassa, ikää kohta 8kk. On ollut paljon kaverimurheita, kiusaamista ja siitä aiheutuvaa surua ja murhetta. On ollut koulunkäynnin raskautta ja oman paikkansa etsimistä. Elämänmakuista, mutta syksy oli turhan raskas....






Rauhallista joulunalusaikaa kaikille.

Kanivauvat kasvaneet

Joulukuu

Niin alkaa vuosi lähetä loppuaan ja joulu olla jo aika lähellä.....voisinpa tähän kirjoittaa, mitä kivoja joululahjahankintoja olen tehnyt, mutta enpä taidakaan kertoa, kun nuoriso ainakin käy tätä blogiani lukemassa  :) Että säilyköön nyt jännitys loppuun asti.....

Eilen oli minulla synttärit ja sen kunniaksi sai avata joulukalenterin ensimmäisen luukun....ja eikö se muka ollutkaan sen kunniaksi?? No luukut avattiin ja telkustakin tulvi taas koteihimmi Tonttu Toljanteri ystävineen. On se vaan hauska heppu. Mutta ei ole Histamiinin voittanutta. Muistatteko sen?

Meillä kaninpoikaset kasvaa. Viisi on selvinnyt. Ja nyt jännitetään vielä pari viikkoa, että tuleeko lisäystä, vaan selvittiinkö säikähdyksellä. Nyt kun vielä löytäisimme kaikille hyvät kodit. No en ole vielä oikein mainostanutkaan, kun vasta ovat silmät pikkuhiljaa auenneet ja ovat lähteneet pesästä liikkeelle..

Tässä koko ihana viisikko  :) (ja jonkun kanssaihmisen varpaat...)

Näinpä. Mukavaa joulukuun ensimmäistä viikkoa.

Täällä(kin) sataa lunta

Maa on valkoinen, tosin ei varmaan kauaa, kun illaksi on luvattu vesisadetta. Eli ei kestä tuo lumen tuoma ilo kauaa.
Nyt olen ollut tyytyväinen pikkupakkasiin, kun sen myötä olen saanut tuon pikkumiehen nukkumaan ulkona, tähän saakka ei ole onnistunut kuin silloin keväällä kun oli ihan pikkuruinen. Nythän hän on jo iso, 6.5 kuukautta.

Meidän pupupoikueesta yksi pupu kuoli tänä aamuna, surullista, vaikka olikin ihan pieni, onneton rääpäle. No viisi on vielä, toivottavasti niistä saadaan kunnon kaneja ja kunnon kaneille kunnon kodit. Otan niistä sitten taas kuvia. Nyt ovat vielä ihan onnettomia.

Aika haipakkaa on menty tämä viikko, eilinen meinasi olla ihan mahdoton, mutta selvittiin, mutta jouduin jo taipumaan pyytämään naapurista apua, jota en kyllä koskaan tee. Mutta itse en millään pystynyt olemaan monessa paikkaa samaan aikaan. Noina päivinä jopa ottaa päähän, että asutaan täällä syrjässä, olisi huomattavasti helpompaa asua siellä missä tapahtuu eli kirkolla. Ja lapset voisivat mennä itse harrastuksiinsa.

Vitsi meillä oli tiistaina kamala hammaslääkärireissu ja tässä maassa on taas yksi hammaslääkäripeloinen ihminen lisää. Meidän nelosella oli aika hampaanpoistoon, pysyvä hammas poistetaan, kun on yksi liikaa. No sen piti olla ihan pala kakkua ja minä hyväkäs lupasin ettei satu. Käynti oli ihan hirveä, toimenpide kesti 45 minsaa, tyttö itki hirveästi ja puudutusta lisättiin viisi kertaa ja itseltäkin tuntui että happi loppuu. Eipä ole helppoa saada tyttöä tuon jälkeen hammaslääkäriin....en tiedä oikeasti oliko vika lääkärissä vai hampaassa vai missä, mutta pieleen meni. Eipä pystynyt soittelemaan klarinettia, eikä mennyt kouluunkaan seuraavana päivänä. Ja ikää tytöllä siis 9 vuotta.

Joulukin alkaa olla jo lähellä....

Perheenlisäystä

Näin kävi, meille tuli perheenlisäystä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä....kuusi pupuvauvaa  <3

Meidän nelosellahan on kaksi kania, jotka olivat 100% tyttöjä....no kanien sukupuolen määrittäminen on vaikeaa....tässäkin tapauksessa meni vikaan ja näin meille syntyi pieniä kaneja. Nyt sitten on vielä se riski, että kuukauden päästä on uusi pesue, kun uros voi kuulemma astua naaraan heti synnytyksen jälkeen. Ja minähän otin uroksen pois sieltä häkistä vasta sunnuntaiaamuna ja poikaset olivat syntyneet joskus yöllä eli hyvin on ollut aikaa....toivotaan että ei.....

Aika rääpäleitä ovat nuo pienet karvattomat rääpäleet. Saas nähdä kuinka pärjään niitten kanssa. ja toivottavasti kaikille löytyy hyvä koti....yksi on jo varattu.

Aika mörskä tuo pesä  :) olen siirtänyt poikasia pehmukkeen päälle, mutta aina se emo siirtää ne samalla tavalla, että ovat vaan tuon pohjan päällä. Siirsimme ne nyt pesuhuoneeseen, niin siellä ainakin lattialämmitys lämmittää.

Eino myrskykin sivuutti meidän aika vähin vaurioin tai ei tainnut olla ollenkaan vaurioita. varauduimme kyllä keräämällä vettä talteen, mutta sähköt eivät tällä kertaa edes räpsineet. Hyvä niin.

Elämä muuttuu, me muutumme.

Tämän jutun moni on jakanut facebookissa, juttu oli siis alunperin iltalehdessä. Ja täytyy sanoa, että osuu ja uppoaa. Eli juttu kertoi, että moni jakaa elämänsä ennen lapsia ja lasten jälkeen ja tässä oli lukijoiden 40 kommenttia, miten elämä on muuttunut lasten jälkeen. Kommentit suluissa on mun omiani.....

1.

Oma aika häviää totaalisesti. (totta)

2. Oman lapsen räkänokan pyyhkiminen on miellyttävää, toisin kuin kenenkään muun. ( no ei se omaltakaan välttis mitään miellyttävää ole....)

3. Kaiken joutuu suunittelemaan etukäteen. (niin totta, mihin katosi ex tempore jutut?)

4. Ainoa ruoka, jonka ehtii syödä lämpimänä, on jäätelö. (Tämä ei kyllä päde, ehkä mä vaan oon niin ruoan perään :)  )

5. Väsyneenä vessassa käyminenkin on liian vaivalloista. (totta  :)  )

6. Vaikka saisi yhden huoneen raivattua leluista, toinen huone on samanaikaisesti räjäytetty niillä. (No niinpä!!)

7. Pitkät ja nautinnolliset kahdenkeskiset hetket puolison kanssa vaihtuvat pika-akteihin, ja seksiä harrastetaan noin kerran kuukaudessa - jos jaksaa.

8. Lempibiisin tullessa radiosta ei voi laittaa musiikkia täysille ja laulaa mukana, sillä nappula takapenkillä ei ole paras yleisö.

9. Aamu alkaa vessaan menolla, jonka aikana ehtii kerätä vähintään yhden roskapussillisen roskia matkan varrelta.

10.

Rakkauden ja huolen määrä omaa lasta kohtaan yllätti.

11. Lapsi tekee vanhemmastaan epäitsekkäämmän ihmisen kuin mikään muu asia ennen häntä. ( No niin totta!)

12. Ennen yhden yön reissua varten piti pakata hammasharja ja alushousut käsilaukkuun, nyt pitää ladata koko takakontti täyteen tavaraa. (ja aika usein peräkärrykin tällä kokoonpanolla, tosin ei me mahduta koko perhe siihen yhteen autoonkaan....)

13. Luksusta lapsen saaminen jälkeen on vessassa käyminen yksin, aamukahvin juominen ilman häiriöitä sekä nukkuminen kahdeksaan asti.

14. Sotku, sotku ja taas sotku. (ärrrrrsyttäväääääää)

15. Kuinka paljon tavaraa pieni ihminen voikaan tuoda tullessaan! ( ja osa kovin tarpeetonta??)

16. Herkkyys ja myötätunnon vahvistuminen.

17. Lähteminen minne tahansa vie triplasti aikaa ja vaatii vähintään kaksi kassia.(Ai vaan kaksi??)

18. Yhdellä kädellä voi tehdä yllättävän monia asioita, kuten pukea sukat jalkaan ja höylätä juustoa. ( juuri eilen leikkasin juustoa yhdellä kädellä ja sujui aika sujuvasti....)

19. Sitä voi jopa oppia syömään kaalilaatikkoa ja maksakastiketta. (No maksakastiketta en ole oppinut, enkä opettele)

20.

Kuinka vaarallinen paikka oma koti onkaan kaikkine sähköjohtoineen ja pienine koloineen!

21. Huomaat toistelevasi niitä samoja loppuun kuluneita fraaseja ja elämänviisauksia, joita itse kuulit omilta vanhemmiltasi kyllästymiseen asti.

22. Huomaat vastaavasi ystävillesi puhelimeen, että "Tervetuloa... joskin X:llä on juuri alkanut ripuli/rokotuskuume/ tuhkarokko/".

23. Käyt Prismassa ruokaostoksilla. Jatkat Citymarkettiin, Lidlliin ja Siwaan ihan vain pitkittääksesi kotiin menoa. Kaikki aika pois kotoa on hermolomaa.  (:D  sanomattakin selvää)

24. Päivät eivät enää mene niin kuin olit ajatellut. (no ei....)

25. Keskustelut vanhempien ja ystävien kesken pyörivät huomattavan usein kehon eritteiden ympärillä. 

26. Yksi kokonaan ilman heräilyjä nukuttu yö tuntuu kahden viikon lomalta.

27. Otat puhtaan paidan kaapista aamulla, ja kun olet lähtenyt ihmisten ilmoille, huomaat että paidallasi on lapsen aamupalan rippeet. (noloo, mutta näin on saattanut käydä.)

28. Se kuinka paljon päivän aikana saa tehtyä on hämmästyttävä ero entiseen.

29. Et ollut ennen lapsien syntymää huomannutkaan kuinka tarkka kuulosi on.

30.

Meikkaamista on finnien peittäminen peitepuikolla ja kulmakarvojen nyppiminen.

31. Olet imettäjä, lohduttaja, kantojuhta, kakkapesuri... Kuka muistaa että olet nainen? (Niinpä, kuka???)

32. Muutut ihmisenä. (Eikä välttämättä positiiviseen suuntaan??)

33. Pyykit eivät lopu, vaikka kuinka monta koneellista pesisi. ( Ja mä luulin, että vain meillä käy niin....)

34. Kakka lattialla on normi, leima sohvassa on normi, yötön yö läpi vuoden on normi.

35. Ruokaa jää niin paljon lautasille, että pitää ottaa koira. (Onneks on koira, mutta chihuahua ei jaksa syödä kaikkia jäännöksiä lautasilta.)

36. On luksusta seistä yksin lihatiskillä ja olla sosiaalisessa kontaktissa toisen aikuisen eli lihatiskin myyjän kanssa. ( Tai vaikka kaupan kassan....)

37. Nyt joku tarvitsee koko ajan huomiota. Asioita ei voi enää lykätä.

38. Rahan merkitys muuttaa olomuotoaan täysin. Sitä on saatava, mutta lapsia ja kotia varten.(Niinpä, koskahan sitä olisi itselle....)

39. Aikaisemmin kaikki tavarat lattialla ärsyttivät, lasten saamisen jälkeen ei voisi vähempää kiinnostaa siivota niitä.

40.

Vasta nyt käsität, miten hemmetin laiska olit ennen lapsia.

Voi sitä onnea ja iloa  <3