HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2012!

Onpas taas vierähtänyt. Viime vuonna viimeksi kirjoitellut. Tiedä sitten mikä pitää kiireisenä, vaikkakin aika leppoisaa on ollut kun ei ole lapsilla harrastuksia, kuskaamisia yms. Toisaalta pitää ne väliin kiireisenä täällä kotonakin.

Uuden vuoden aloittaminen vaatii hieman edellisen työstämistä. Mitä tapahtuikaan vuonna 2011?? Päällimmäisenä on isän kuolema. Se on ollut niin kokonaisvaltaista ja kaikki jotenkin nivoutuu siihen, varmasti muutakin on viime vuonna tapahtunut, mutta jotenkin kaikki jää tuon suuren tragedian varjoon.

Viime talvi oli runsasluminen ja oikein kunnon talvi. Sitä on nyt kaiholla muisteltu vesisateen ja mustan maan vallitessa. Viime vuoden kohokohtia oli toki matka etelään, Kreikkaan. Itse toki olen matkustanut paljon, mutta nyt neljä vanhinta pääsi ulkomaille, lentokoneeseen, uuteen kulttuuriin ensimmäistä kertaa elämässään. Ja olihan se elämys ja oli ihanaa että lapset saivat kokea sen.
Sitten yksi viime vuoden kohokohtia loppuvuodesta oli tuo meidän perheen unelmien täyttymys, oma mökki. Eikös näissä tapahtumissa ole jo enemmän kuin paljon yhdelle vuodelle? On.

Sitten muita mukavia mieleenpainuvia juttuja on ollut kolmosen soittoharrastuksen aloitus ja sen tuoma innostus, esikoisen levy, jona tekivät orkesterinsa kanssa. Samoin kakkosen harrastukset, ja innostus siitä että sai monta uutta kaveria tuolta "suuremmasta maailmasta". Nelosen ekaluokka, Vitosen hampaiden lähtö, kutosen kerhon aloitus ja kuopuksen kasvaminen ja kehittyminen. Isoja asioita kaikki. Puhuttanut on myös esikoisen koulumenestys kaikkien näidän vaikeiden vuosien jälkeen ja viimeinen menossa oleva vuosi ala-asteella, joka jännittää niin vanhempia kuin poikaakin. tai ei se viimeinen vuosi jännitä, vaan se tulevaisuus sen jälkeen.
Murrosiän tuulet ovat puhaltaneet myös meidän perheessä ja se on ollut uuden opettelua niin niissä murkkukikäisissä kuin kasvattajanakin, kumpikin kasvattaa toistaan.
On ollut kaveriongelmia ja ongelmakavereita, kiusaamista ja kiusatuksi tulemista. Oppimisvaikeuksia ja onnistumisen iloa.

Miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ei ollut koko viime vuonna...mahtaako olla tänäkään vuonna, tulisi tarpeeseen, mutta mahdotonta.
Ja muuttihan meille se Minikoirakin ja kanafarmaritoiminta loppui.
ja toki mieleen jäi Tapani myrsky ja monta, monta muuta asiaa. Kasvua ja kehitystä, kasvun paikkoja. Elämää suurperheessä. Mietintää, onko meidän perhe nyt tässä?

Näissä ajatuksissa toivon omalle perheelleni ja teille kaikille muille oikein hyvää tulevaa vuotta 2012! Avoimin silmin tulevaan!