perjantai 17. toukokuuta 2013

Shhh....

Kello puol kasi, vauva nukkuu, sain pitkästä aikaa juoda aamukahvin ihan rauhassa. Ja samalla surffaan koneella. Yleensä vauva on äreimmillään tällain aamulla ja aamupäivällä, huutelee koko päivän huutamisensa. äitinsä poika, en ole minäkään aamuihminen.

Nyt sitten join rauhassa aamukahviani ja pohdin, että en ole koskaan jättänyt lastenkutsujen järjestelyjä näin viime tinkaan. Huomenna siis lastenkutsut, yhteiset sellaiset, tyttären 9v ja pojan 7v kemut. Pidän ne tossa seuraintalolla. Jotenkin vaan en ole vielä laittanut tikkua ristiin, mutta eiköhän tässä kin asiasta valmista tule. Jätskiä ja sipsiä ja limpparia, siinähän ne on jo kemujen ainekset.
Tänään on toripuhallustapahtuma tuolla kylillä. Esikoinen ja kolmonen ovat siellä myös soittamassa ja jotakin oheisohjelmaa siellä on myös. Viime vuonna samainen tapahtuma typistyi aika pieneen muotoonsa, vettä tuli niin paljon kuin taivaalta mahtui tulemaan. Nyt on onneksi toisenlainen keli, pelkkää aurinkoa luvattu.

Jaahan, ei kun menos. Vauva ilmoittaa, että nyt äidin aamuhetki on ohi. Aurinkoa kaikille  :)


2 kommenttia:

  1. rauhaisat aamu-hetket kahvittelun merkeissä on niitä harvinaisia iloja,mistä pitää nauttia täysillä :)

    VastaaPoista
  2. Meillä on kyllä rytmit toisinpäin, mutta meidän vauvalla oli nää rytminsä jo mahassa ollessa :) Aamut ja aamupäivät oli hiljaisia ja tuossa klo 16 alkaen alkaa meininki oikein kunnolla. Muistan kun olin kerran pari aamupäivällä neuvolassa niin vauva nukkui sydänääniäkin kuunnellessa eikä sitä todella herätetty edes terveydenhoitajan kylmillä käsillä! Mutta kaikeksi onneksi vaavin kohdalla hereillä oleminenkin tarkoittaa siis ihan lunkia olemista, ainakin vielä :D

    VastaaPoista