Lapset tietää, että isä ei tykkää kakuista, joten meidän isä herkuttelee paistetulla kananmunalla ja pekonilla ja sitähän hän sai.
Muistamisten jälkeen kaksi soittajalasta lähti tämän päivän kestävälle soittoleirille. Pari lasta jäi isän kanssa kotiin, koska kolmevuotias on kovassa kuumeessa. Minä otin kaksi lasta mukaani ja lähdin ajelulle tai tarkasti sanottuna muistamaan isääni....sytyttämään siis kynttilän isän haudalle. Ensimmäinen isänpäivä ilman isää....miksi? Olen tarvinnut isän apua ja neuvoa, tämän tasan puolen vuoden ajan kun isä on ollut poissa, niin uskomattoman monta kertaa. Numero löytyy vielä puhelimesta ja niin monta kertaa olen ollut isälle soittamassa. Ja niin monta kertaa on kyyneleet kirvonneet silmiini....tänäänkin, kun automatkalla olen kuunnellut radiosta tarinoita erilaisista isistä ja kuunnellut kappaleita, jotka tuovat mieleen isän.
Tähän sopii myös hyvin Kaija Koon laulun viimeinen lento sanat:
Se oli kaunis kevät päivä Säteet auringon sinkoili pinnalta jään Isä toiveikkaana taivaalle katsellen Viritti liidintään Isä koskaan kertonut ei Että vuodet menneet häneltä voimia vei Ei edes pyytänyt ymmärtämään Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää Isä lähti ikävä jää Viimeinen lento niin hieno niin hento Lempeät tuulet isän saattoi matkaan Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento Lennolla jolta ei palannutkaan Ei isä koskaan ehtinyt kertomaan Mitä mielessä liikkuikaan Silti minä tiedän sen ikuisen kaipauksen Niitä tunteita minäkin tunnen Hetken tuulet ehti häntä kuljettaa Vähän aikaa oli vapaa, piti ilmojen valtikkaa Ja sitten ihan kuin yllättäin Kai hän lensi pilviin Puhtaan valkoisiin Ainakin toivoisin niin Viimeinen lento… Viimeinen lento niin hieno niin hento Aurinko säteillään muistot kultaa Hän on vapaa niin kuin on sudenkorento Isä lähti tuulten matkaan On kai sen oltava niin Jään kyyneliin On kai sen oltava niin, oltava niin Olkoon se niin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti