Onneksi eilinen on eilinen

Eilinen päivä oli rankka, lähinnä kai henkisesti. Ja kun olin koko päivän yksin lasten kanssa. Olisi luullut, että illalla uni maistui, mutta ei....asiat pyöri päässä pyörimistä päästyään.

Ilmahan oli eilen kiva, ei satanut ja oltiin paljon ulkona, haravoitiinkin jo. Alkaa olla kuiva piha. Nurmikko vielä märkä, koirankakkoja aika tavalla, ne pitäisi päästä haravoimaan pois.

Esikoinen muistutti illalla, että hällä on seuraavaksi päiväksi 20 englannin epäsäännöllistä verbiä. Tarina ei kerro, miksi hän ei ollut lukenut itekseen, miksi siihen tarvittiin taas minulta potkua. Englanti kun on esikoisen kompastuskivi koulussa ja asiat tarvitsevat monen päivän kertausta. Meinasi paniikki iskeä ja otsasuoni pullistua, mutta otimme kirjan käteen ja aloimme yhdessä opiskella. Poika yllätti ja osasi suurimman osan. Sitten huolsikin pyöräänsä loppuillan, kun meni tänä aamuna pyörällä kouluun. Matkaa kouluun on 13 kilsaa suuntaansa, ja tietysti on ilmainen kuljetus, mutta haluaa aika ajoin mennä pyörällä, vaikka tarvitsee lähteä jo 6.45. Ei ole äitiinsä tullut tuossa asiassa.

Kakkosen kanssa on kriisi, ISO kriisi, jota en nyt tähän avaa enempää. Kävin asiasta koulussakin puhumassa. En tiedä miten asia ratkeaa, ratkeaako mitenkään ja se vaivaa, vaivaa todella. Hänen kanssaan siis tosi rankka päivä....tuntuu, että olenko tehnyt jotakin väärin, jättänyt jotakin huomioimatta. Olenko ollut huono äiti.

Kolmosen kanssa meni suurin piirtein hyvin, oikeastaan yllättävän hyvin.
Nelosella oli kaveri pitkästä aikaa, koko päivän. ja heillä oli tosi kivaa, sitä oli ilo seurata. Läksyt tuottivat ongelmia, vähän liikaakin ja siinä kohtaa nelosella menee hermo.

Vitonen kiusasi koko päivän pikkusiskoaan , huudatti ja kiusasi. eikä uskonut puhetta, ei kaunista, eikä korotettua. eikä uskonut, että vielä ei ole kesä, liian vähissä vaatteissa koko ajan pihalla...Kutonen kiukutteli koko päivän, kun vitonen kiusasi koko ajan. ja muutenkin kaikki oli tuolla kolmevuotiaalla huonosti....ja seiska oli kanssa huonolla tuulella, kiukutteli vaan, ei nukkunut juuri päikkäreitä. Ei suostunut syömään tai juomaan kun tarjottiin, mutta hetken päästä oli vailla ruokaa. Huoh.
Ei siis tuota kakkosen kriisiä lukuunottamatta mitään perin erikoista, mutta rankkaa silti.

Kaikki oli kuitenkin aikataulussa hoidettu, lapset  ruokittu ja laitettu nukkumaan, elukat hoidettu ja ruokittu ja saunakin lämpimänä kun isäntä tuli kotiin ja päästiin kahdestaan saunaan. Eikä huushollikaan ihan mahdottomassa kunnossa. sai siis taputella itseään olalle.

Mitäpä tämä päivä tuo tullessaan....aamulla oli pakkasta, mutta nyt paistaa aurinko täydeltä terältä. Nautitaan siitä!