Jatkuvaa taukoa ja paluuta.....

Blogissa siis, jatkuvasti on pitkiä taukoa ja lupaan palata aina....ja en kuitenkaan palaa. En jotenkin oo ehtinyt....ja toisaalta on fiilis, että ketä kiinnostaa. Juu juu, mulla on varmaan neljänkympin kriisi.....

Olen ollut tosi paljon töissä...ja tykkään ihan hirveästi olla töissä siellä, missä yt olen jatkuvasti sijaistanut tai tehnyt keikkaa taukoamatta. Ja kuinka ollakaan viime viikolla mulle trajottiin sieltä vakipaikkaa. Uskomatonta! Mullahan oli jo se yksi vakipaikka toisaalla, mutta päätin jäädä tuonne, kun tykkään olla siellä ja mulla on ihan huiput työkaverit. Ja työmatkakin on 30 km lyhyempi kuin sinne toiseen.

Kävinpä kuplan blogissa ja siellä pukkasi minullekin haastetta, kiitos siitä. Ja tässä kysymykset, joihin minun haluttiin vastaavam.

1.Mistä näit unta viimeksi? Viime yönä näin jotain kummaa unta työelämästä ja työkavereista.

2.Raivostuttavin viikonpäivä? Ehkäpä tiistai, älä kysy miksi.....

3.Lempijäätelömakusi? Rommirusina

4.Kauanko olet blogannut? Muutaman vuoden

5.Miten olet muuttunut bloggaajana? Laiskistunut, ennen kirjoitin ahkerasti

6.Tietääkö esimerkiksi kaikki ystäväsi että bloggaat? Ei

7.Mitä aiot tehdä huomenna ruuaksi? Ehkäpä kananugetteja ja jotain niiden kaveriksi

8.Mitä ostit viimeksi itsellesi? kalenterin

9.Koristeletko mielelläsi sesonkien (esim joulu, pääsiäinen, jne.) mukaan? Kyllä

10. Mitä on rakkaus? perhe  <3

11.Missä olet juuri nyt? Kotona, kohta lähden töihin.


Kesä on ihan humahtanut, ohiko? Kohta alkaa koulutkin - hyvä ja huono.
Meillä oli alkukesästä teinineidin rippijuhlat. Ja elokuun puolessavälissä vietämme miehen ja minun yhteisiä nelikymppisiä eli kahdeksankymppisiä.

Kissakuvia....

Mihin tämä aika oikein menee??!!

Heissulivei vaan kaikille....taas pääsi vierähtämään viikko sun toinenkin, vaikka lupasin olla taas aktiivinen. Jotenkin vaan ei kerkee, mutta mihin se aika sitten menee. No arki on kotona hektistä ja sitten painan ne illat ja viikonloput töitä aktiivisesti.

En muista kerroinko, että olen nyt siellä uudessa työpaikassa elokuun loppuun ja viihdyn niin hyvin. Tykkään ihan hirveästi. Työkaverit on kivoja, asukkaat on kivoja, työmatka on ihanan lyhyt ja mitäpä vielä  :)
Toki rankkaa on töissä ja kotona. Varsinkin kun päivät oon muksujen kanssa ja teen kotihommia,organisoin aikatauluja, teen kaiken maailman järjestelyjä....ja illat töissä.....
Nykyään moni asia unohtuukin, ennen ei unohtunut koskaan mitään.....

Vappu meni nopsaan, oltiin ihan kotosalla tai no minä olin suurimman osan aikaa töissä. Mökille ei menty, kun olin töissä ja sitten vietettiin sunnuntaina nelosen 11v, vitosen 9v ja kasin 2v synttäreitä sukulaisten ja kummien kera.
Edellisviikonloppu oltiinkin mökillä, siivottiin talven jäljiltäja osa porukkaa oli kaksi yötä ja minä vain yhden, kun oli niitä kiireitä......

Nyt sitten joka ilta töitä....ja perjantaina lähden alakoulun kevätretkelle Vaasaan valvojaksi. Olen ollut miltei joka kevätretkellä mukana, tämä tuleva on kahdeksas, yksi on jäänyt väliin, kun olin kuopusta synnyttämässä, mutta silloin tilannetta paikkasi äitini. Kivoja reissuja, mukavia muistoja, mutta rankkoja ja äänekkäitä reissuja......

Lauantaina on kuskaamista esiintymisiin heti aamusta, toivotaan ettei sada, kun neitien orkesterit esiintyvät torilla, tosin yksi vuosi satoi ihan kaatamalla ja esiinnyttiin silti....asennekysymys. Ennemmin se sade verotti yleisöä.....
äitienpäivän vietän taas töissä.....

Juhlia on tulossa ihan hirveästi, on esikoisen ysein iltajuhla, kevätjuhlaa, kuusikymppisiä, viisikymppisiä, rippijuhlaa, niin omia kuin tuttujen, taitaa olla ylppäritkin. Itsekin päätettiin viettää elokuussa yhteiset 40 vuotis juhlat. alkuun mietin, että ei mitään juhlia....mutta jos nyt kuitenkin. Mies täytti juuri huhtikuussa ja itse täytän joulukuussa, niin elokuu on sitten hyvä keskitie.....

Perheenlisäystä

No juu, nelijalkaisilla tietysti. Kissa sai vihdoin pentuja, on se ollut jo melkein kolme viikkoa vallan sisällä ja ajateltu, että syntyy hetkenä minä hyvänsä. Tuli jo tunne, että onkin muuten vaan lihonut valtavasti. No eilen päivällä oli syntymän ihmeen aika ja syntyi viisi potraa pentua. Yksi musta, yksi kolmivärinen ja kolme keltaista. Ihania tietysti. Kuvia saatte myöhemmin.

Tiistaina aloitin jännittyneenä uudessa työpaikassa, jossa olen elokuun loppuun saakka. Ihana paikka, viihdyn todella hyvin ja mikä tärkeää, työkaverit ovat todella ihania. mutta kuinka jännittikään mennä. Nyt olen kolmevuoroa jo tehnyt, tai yrittänyt tehdä   :)  Opetella uusia tapoja, uusia paikkoja, uusien ihmisten nimiä ja kovalevy on taas aika täynnä. No nyt on vapaa viikonloppu ja maanantaina taas.

Tänään sain ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun ensin tuli vitosen (poika pian 9v) opettajalta kuva ja perään puhelu. Pojan nenä ihan turvoksissa ja sininen, kyllä pelästyin. Oli saanut mailasta lujaa naamaansa. No opettaja lähti pojan kanssa päivystykseen ja minä kotona pikkupoikien kanssa odottelin tietoa. Ei ollut onneksi nenä murtunut, mutta hurjan näköinen on. Kaikkea sitä. Vähän meillä kuitenkin on sattunut....kop kop.

Hektinen viikko huipentuu tänä iltana ihan omaan aikaan, saan istua kolmeksi tunniksi kampaajan tuoliin ja laittaa aivot narikkaan. Tulee niin tarpeeseen.

Mukavaa viikonloppua.

Kevään juhlahumua

Tänään on meidän nelosen 11 vuotis synttärit. Juhlimisajankohtaa tarvii vähän miettiä tässä hektisessä elämässä. Lahjottiin toki heti aamulla. Silloin kun tämä tyttö syntyi, niin oli juuri pääsiäinen tai siis ensimmäinen arki pääsiäisen jälkeen. Tyttö syntyi kolme viikkoa etuajassa ja ajoin itse sairaalaan vesien mentyä. sairaalassa oltiin ihan kauhuissaan, kun ajoin itse  :)
Kuva in vanha, mutta kuvaa tuota tyttöä niin hyvin.

Huomenna on seuraava juhlapäivä, ukkokulta täyttää 40 vuotta  :)  hui, ei ole aikaakaan kun neljäkymppiset tuntuivat miltei vanhoilta tai ainakin keski-ikäisiltä  :)  Itse kun olen nuorempi (8,5 kk), niin pysyy ukkokin nuorekkaana  ;)   Juhlia ollaan harkittu tuonne syksyyn, että pidettäis yhteiset juhlat, mutta saapa nähdä.

Eilen suljin yhden työpaikan oven takanani ja huomenna menen seuraavaan. Vielä kun on tämä keikkatyön mahdollisuus, on mahdollista nähdä ja kokea eri paikkoja sinne syksyyn saakka. Tämä vaihtelun mahdollisuus ja keikkatyön vapaus on niitä plussapuolia, epävarmuus taas menee miinuspuolelle. Mutta nyt on tämä mahdollisuus ja vaikityöhön siirtyessä syksyllä, on sitten taas tilanne toinen.

Muutama kuvakin, kun tuli luvattua  :)  Aika useinhan tulee kuvattua tuota kuopusta.....

Aurinkoa!

Vähänkö ihanaa......mä herään niin henkiin auringon myötä. Aurinko porottaa ja mittarissa yli 10 astetta, ihanaa. Oltiin pikkupoikien kanssa koko aamupäivä ulkona. Tutkittiin muurahaisia (ei murkkuja....kun meillä on ärrävikaisia.....), löytyi tuhatjalkainen, ainakin 4 vuotiaan mielestä. Ja mitä lie. Lunta löytyy enää muutama läntti pihassa ja luulenpa, että tämä päivä sulattaa nekin. Ja ei enää takatalvea....eihän?!

Eilen oli se myrsky ja kyllä taas puita kaatui. Täytyi keksiä uusia reittejä niin tavisautoilijoiden kuin koulubussinkin, kun oli puita kaatunut teiden poikki. Yhdellä reissulla pääsivät koululaiset raivaushommiin, että pääsivät jatkamaan matkaa.
Jännä juttu oli, että tuossa naapurin kohdalla kaatui puu sähkölinjoille ja löi niin kipinää, että puu syttyi palamaan. Tuli paloautot ja kaikki. Itse vain kuulin tarinaa....kun olin töissä, muutenhan olisitte saaneet kuvan tapahtuneesta.

Ihanaa on myös, että saa pyykit ulos kuivumaan, ei ole montaa parempaa tuoksua kuin ulkona ekoja kertoja kuivatun pyykin tuoksu. Ihanaa.

Eipä mulla muuta: Ihanaa  :)

Tuulee niin, että tukka lähtee päästä....

Heti alkuun, Kupla jos luet vielä mun juttuja, niin tahtoisin lukea vielä sun blogia....kyselee salasanoja ja muuta.....help! Muutamassa muussa aiemmin seuraamassani blogissa oli sama juttu....

Mutta sitten otsikkoon....myrskyvaroitushan vissiin annettiin. Ja kylläpä puhaltaa. Toivottavasti ei kaadu puita ja toivottavasti ei mene sähköt, kun silloin meillä loppuu myös vedentulo ja wc:ssä käyntikin inasen vaikeutuu. Peukut pystyssä, ettei niin käy nyt. Alkaa tämän naisen hermoa kiristää siinä kohtaa tosi nopeasti.

Pääsiäinen oli ja meni....minullakin oli neljä päivää vapaata, ruhtinaallista. Meni kyllä ihan laiskotteluksi, totaalisesti. Maanantaina sentään siivottiin pihaa ja laitettiin trampoliini hyppykuntoon. Ja on siinä sitten taas hypittykin.

Tämän postauksen otsikko olisi voinut olla myös työilmapiiri. Työilmapiiri vaikuttaa niin hirvittävän paljon. Nykyisessä keikkapaikassani on surkea työilmapiiri ja vain muutaman työkaverin kanssa kiva tehdä töitä. En kertakaikkiaan tajua....itse olen ystävällinen ja reipas ja iloinen  (huvitti tai ei....), avulias yms. Ja toiset kohtelevat silti niin ikävästi, eivät puhu välttämättä mitään tai tervehdi kun mennään töihin. Piti olla tuossa paikkaa pidempään, mutta en kertakaikkiaan pysty....jos joka kerta töihin mennessään tarvii olla ahdistunut. Neljä työpäivää enää tuolla ja sitten vaihdan paikkaa. Muuten olisin tykännyt olla, mutta niin iso merkitys minulle ainakin on työkavereilla ja työilmapiirillä.
Tai sitten olen vaan herkkänahkainen....mene ja tiedä.  Ja tämä on vain minun mielipide. No ensi viikolla uudessa paikkaa en usko, että asiat voi olla ainakaan huonommin.

Kuvia ei edelleenkään ole, unohdan vaan...

Mutta hei, aurinko paistaa!