Kilometrejä kertyy

Eilen oli taas sellainen päivä, että oksat pois, autossa sai istua ja kilometrejä kertyi, kun asuu täällä landella. Ja voishan sitä vaikka itekseen ajellakin, mutta kun aina tarvii pakata nuo ipanapat mukaan.

Ensin aamulla tuli perhetyöntekijät, että pääsin labraan. Meninkin labraan. En pystynyt nielunäytteen ottoon, ja labra sanoi mulle, että keskittyisit edes. No ei saanut kunnollista näytettä ja sekös häntä kiukutti. Toivottavasti kuitenkin pääsen toimenpiteeseen....saas nähdä. Yritin kyllä sanoa sille labralla, että laittaa näytteen mukaan lapun, että asiakkaan vika, mutta ei häntä paljon naurattanut....liekö huono aamu.
No hoidin sitten samalla asioita kylillä ja eikun taas kotiin.....matkaa kodin ja kirkonkylän välillä se reilut 20 kilsaa.
Onneksi ihanaiset perhetyöntekijät olivat tehneet ruoan, niin oli yksi homma päivässä vähemmän. Syötiin ja hetki tuumailtiin ja taas tarttis suunnata kirkolle päin, nyt muksujen kanssa. Piti hakea banhin tyttö koulusta ja kiikuttaa hammaslääkäriin hammaskorun asennukseen, jonka sai joululahjaksi. Hieman odottelua ja auton  nokka kotia kohti.
Nyt kerkesinkin olla kotona puolisen tuntia, sen että pikkuväki söi miltei ulkovaatteissa välipalaa ja taas auton pakkausta ja nokka kohti kirkonkylää. Nyt piti viedä kolmonen soittotunnille, nelonen orkesteriharkkoihin ja käydä viemässä onnittelukukat tuttavalle ja hakea vanhin tytär kaveriltaan (jonka muuten jätin sinne kaverille yhdellä reissulla) Ja taas nokka kohti kotiin, poikkeuksellisene kellonaikaa, kun isäntä lupasi jäädä odottelemaan soittajia kyliltä.
Eli matkaa kertyi päivän aikana 150 kilsaa noilla kolmella kirkolla käynnillä....

Sitten olisikin tehnyt mieli huokaista, mutta sallitaankohan sitä täällä....no ei....kaikilla oli asiaa ja vitosella ja seiskalla meni äärettömän lujaa ja kaikilla oli nälkä ja vaikka mitä. Ja mun puhelinkin tilttasi ja hermo meni siinä kohtaa huonoon kuntoon (minä itse rauhallisuus....). Kaikki saa kyllä tuta, kun puhelin oli juntturassa, onneksi ihmemieheni ratkaisi ongelman.....

Että sellainen päivä, tänään onkin rauhallisempaa. Missio tälle päivälle on saada yksistä teinineidin housuista miltei mahdottomat tahrat pois ja sama ongelma kolmosen vaatteissa....auta armias, jos en onnistu noissa tahroissa....huoh. Joskus tuntuu, että vaatimuksia piisaa....

Onneksi on edes sitä eilistä ruokaa valmiina  ;)

"Mutta kyllä äiti tietää, miten kaiken voi pelastaa." (Muumipeikko ja pyrstötähti)