perjantai 18. marraskuuta 2011

Viikonloppu edessä

Olipa jotenkin rankka viikko. Väsytti ihan totaalisesti, kun lapset tappelivat jatkuvasti. Tuntuu, että vain meidän lapset tappelevat keskenään. Mistä se niihin tulee, että haukkuvat ja nimittelevät toisiaan, kiusaat ja tönivät, ei sitä ainakaan kotia opi. Onko se jollain sisaruksilla vain geeneissä?  En tiedä, ei ole kokemusta, minullahan ei ole sisaruksia. Aina kaipasin niitä ja kyselin vanhemmiltani, koska saan siskon tai veljen, no enpä koskaan saanut. Sittenpä ajattelin jo aikas pian, kun asioista jotakin ymmärsin, että minä haluan monta lasta. Onneksi Luoja on niitä suonut.

Mutta siis lapset ovat tapelleet, murkku on ollut kuin riivattu koko viikon, ne oikeasti syövät energiaa. Tuntuu, että kaikkesi annat ja mikä on kiitos??  No se oli vain tämän viikon tuntumaa, jotenkin itselläkin ollut melankolinen olo. Kaippa tämä kaikki pimeys ja harmaus ja sen sellaiset vaikuttaa.

Mutta kiva, kun on viikonloppu edessä, eikä mitään suurempaa ohjelmaa. tai no tyttöjen huoneprojekti jatkuu. Vihdoin ja viimein odotetut sängyt saapuivat pihaan. Eli tietää isännällä taas kasaamista.  Ja tytöillä siivoamista.

5 kommenttia:

  1. HEipsan =) Vastavieraululla ja hei meillä ontuollaista AINA viikonloppuisin,kamalaa tappelua/riehuntaa Ei löydetä sitä aikaa omille kavereilleen vaan kotona ärsyttämässä,riehumassa, tappelemassa ja sekoittamassa =D Eli taitaapi olla ihan normia arkea suurperheessä. JA muuten mä olen kanssa ainut lapsi =)

    Ja linkitä ihmeessä =)

    Sari

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, että muillakin....tai kiva ja kiva :)

    VastaaPoista
  3. Voih.. kuulostaa niin tutulta.

    Ja sitten joku älypää vielä sanoo että "sun on SAATAVA tuo tappelu loppumaan" ! Niinkuin ei olisi kaikkiaan antanut..
    Meilläkään ei ole kuin kaksi poikaa, vuoden ikäerolla niin ne todella tappelee ja painii ja rriehuu ja kaiken aikaa saa komentaa toisinaan. Joskus leikkivät oia aikojaan pitkiä aikoja. Nuoempi on 5 ja luulin että täällä uudessa paikassa olen sen kans kevääseen kotosalla, mutta ei tule mitään, hoitopäivä on otettava.. Loppuu tekeminen ketakaikkiaan. Ei riitä voimat itsellä. Ja siitäkö lisäksi soimaa ittiään. Ääk, tulipa purkaus, ja kuulostaa varmaan mitättömältä teidän katraaseen verraten. No mulla on omat fyysiset vammani rajoittamassa voimia mutta silti. Ja mutta on ne vaan niin ihaniakin <3 Ei vaihtaas pois :)

    VastaaPoista
  4. Älä suotta soimaa itseäsi. Mäkin olen miettinyt ton 5 vuotiaan viemistä hoitoon, kun sen kanssa ei voimat riitä. Poika ei itse halua, mutta helpottais kaikkia, mutta kun täällä maalla se ei ole niin yksinkertaista - sekään.

    VastaaPoista
  5. Juu.. Meillä oli ennen tuo juurikin ongelma. Kun toinen tuli koulusta niin sitten väsynyt eskari autoon hetkenpäästä ja toista hakohon. Nyt ei olis ehkä niin vaikeeta kun matkat on lyhyemmät.. Jotakin pitää kekata ennenkun vallan menöö hermot :D Ens tiistaina MML:n perhekerhoon, vähän ees tekemistä myös itelle :)

    VastaaPoista